Biologiset tutkimukset
Kirvesoja Taivalkoskella. Kuva Ville Suorsa.
Purojen biologinen monimuotoisuus ja luonnontilaisuuden arvo
Metsäpurojen kunnostushankkeessa kerättiin laaja biologinen aineisto, joka on pohjana monimuotoisuustutkimukselle sekä puroinventoinneissa käytetyn, yksinkertaisen elinympäristön rakennetta kuvaavan menetelmän varmentamiselle.
Tutkimuksesta vastasi Oulun yliopiston biologian laitoksen akvaattisen ekologian tutkimusryhmä. Hankeosion ohjaajina toimivat prof. Timo Muotka ja yli-intendentti Risto Virtanen. Tutkimus on suurelta osin rahoitettu muista tutkimusrahoituslähteistä (mm. Maj ja Tor Nesslingin säätiö).
Perustutkimuksellisena tavoitteena on tutkia, ovatko maaluonnon ja vesiluonnon vasteet ympäristötekijöihin ihmisen muuttamassa metsämaisemassa samanlaisia. Metsätutkimus ja purotutkimus ovat kulkeneet tähän asti omia teitään. Tavoitteena on yhdistää maa- ja vesiluonnon tutkimusta ja suojelua toisiinsa.
Soveltavana tavoitteena on lisäksi testata purojen luonnontilaisuuden luokittelumenetelmää, jossa tarkastelun perustana on ihmisen aiheuttama metsäluonnon muutos.
Tutkimusasetelma:
• Iijoen inventoiduista puroista valittu 50 puroa (jaksoa)
• Jaettu viiteen luonnontilaisuusluokkaan voimakkaasti muutetuista täysin luonnontilaisiin
• Luonnontilaa muuttaneita tekijöitä:
– Metsäojitus
– Rantametsien hakkuu
– Hakkuualueiden auraus ja äestys
– Uoman perkaus
– Sedimentaatio
– Veden laadun heikentyminen
Tutkimusaineisto:
• Kalat
• Pohjaeläimet
•Sammalet
• Piilevät
• Linnut
• Rannan selkärangattomat (kaksisiipiset, kovakuoriaiset)
• Putkilokasvit
• Käävät
Alustavia havaintoja:
Rantavyöhykkeen kaksisiipiäisiä esiintyy puroilla erittäin runsaasti. Vuoden 2006 aineistosta maalle uusia lajeja tavattiin viisi ja maakuntatasolla jopa 146 uutta lajihavaintoa. Yksi mielenkiintoisimmista löydöistä oli pirkanpalkonen (Oxyethira tamperensis), joka kuvattiin tieteelle uutena vesiperhoslajina vuonna 1998 Tampereella.
Muun muassa koskikorvasammalta (Jungermannia obovata), joka on valtakunnallisesti vaarantunut maksasammallaji, löydettiin purojaksoilta, jotka oli inventoinneissa määritetty luonnontilaisuusluokkiin 1-5 (vähäisen luonnontilaisuuden arvosta täysin luonnontilaisiin).
Kääpäinventointien perusteella voitiin todeta, että käävät ovat voimakkaasti sidoksissa lahopuuhun ja vanhaan metsään. Uhanalaisia kääpiä löytyi luonnontilaisuusluokista 3-5.
Tutkimuksen tulevia tuotoksia:
Väitöskirja työnimenä "Indikaattorilajit ja biodiversiteetin suojelu muuttuvassa metsämaisemassa: edistävätkö avainbiotoopit metsäluonnon sekä vesiluonnon suojelua?", Heli Suurkuukka.
Pro gradu käävistä: Iijoen latvapurojen käävät puronvarsimetsien luonnontilaisuuden ilmentäjinä, Teppo Rämä, valmistunut toukok. 2008.
Pro gradu-tutkielma putkilokasveista, Teija Aarrekari.
Pro gradu-tutkielma pohjaeläimistä, Ville Suorsa.
Lähteinen puron varsi. Kuva Marita Ahola.
Malaise-pyydys Mätäsojalla Taivalkoskella. Kuva Ville Suorsa.
|