|
Ympäristö 2/2008
Artikkelit
Jessica Haapkylä: Tyhjien verkkojen valtakunta
Maailman merillä monen tärkeän kalalajin kannat ovat romahtaneet niin, että synkimmät ennusteet siirtävät merenelävät kulinarismin historiaan muutamassa kymmenessä vuodessa. Itämerellä rehevöityminen ja muut ympäristön muutokset vaikuttavat kalastoon enemmän kuin kalastus.
Kari Rissa: Kemikaaliasetus voi vähentää jätteiden hyötykäyttöä
EU:n kemikaaliasetus REACH on tuomassa monelle jätteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäjälle ja jatkojalostajalle uusia vaatimuksia. Pahimmillaan vaateet voivat vähentää jätteen hyötykäyttöä.
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Ympäristövastuullisuus voi tuoda säästöä pk-yritykselle
Ympäristövastuullisuudesta on tulossa vauhdilla kilpailuväline myös pienille ja keskisuurille yrityksille. PK-sektorin työkaluiksi on syntymässä kevennettyjä ympäristöjärjestelmiä, koulutusta ja verkkopalveluja.
Jani Peltonen & Harri Helminen: Ruoppausmassoissa on liikaa tinaa
Tinaa sisältäviä maaleja käytettiin vuosia laivojen pohjamaaleina. Nyt nämä myrkkymaalit aiheuttavat päänvaivaa muun muassa ruoppausten yhteydessä. Tutkijoiden mielestä satamien läjitysmassoissa sallitaan yhä liian korkeita tinapitoisuuksia.
Esa Tuominen: Pietarin kaupunki-ilmaa mitataan suomalaisin opein
Pietarin ilmanlaatua tarkkailee 17 kiinteää mittauspistettä. Mittausjärjestelmän kehittämisessä suomalaisilla on ollut annettavaa kansalaistiedottamisen saralla.
Heikki Mäkinen & Jukka Tikkanen: Pitkäjänteiseen yhteistyöhön
Osallistuminen ja yhteistyö ovat päivän sanoja ympäristö- ja luonnonvarasuunnittelussa. Kansainvälisessä tutkimuksessa on selvitetty, miten uudet haasteet voitaisiin ottaa huomioon suunnittelijoiden koulutuksessa.
Eija Järvinen: Energia- ja ilmastopaketti julkistettiin
Euroopan komission valmistelema laaja energia- ja ilmastopaketti asettaa tavoitteet uusiutuvan energian tuotannolle ja uudistaa päästökauppajärjestelmän.
Markku Nurmi: EU:n energiaviikko pohjusti energiapaketin toimeenpanoa
Energia- ja ilmastopaketin soveltamisessa käytäntöön riittää töitä. Monet tärkeät yksityiskohdat, kuten bioenergian kestävyyskriteerit, ovat vielä auki. Pääkirjoitus
EU:n energiapaketti on Suomelle haastava, mutta mahdollinen
Komission energia- ja ilmastopaketin velvoitteet ovat Suomelle haastavia, mutta ne on mahdollista täyttää, kirjoittaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Energia- ja ilmastopoliittinen ministerityöryhmä työstää parhaillaan strategiaa kustannustehokkaimpien ja toimivimpien keinojen löytämiseksi. Tiesitkö
Eija Järvinen: Suomi-neito shoppaa
Kun Suomi-neito shoppaa, siinä ei napeilla pelata. Neidon vuosibudjetti on 22 miljardin euron luokkaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön työryhmä on pohtinut, miten ostokset voidaan tehdä ympäristön kannalta järkevämmällä tavalla. Kestävät hankinnat -toimintaohjelma luovutettiin ympäristö- ja työministereille helmikuussa. Kolumni
YK:n biodiversiteettisopimuksen 9. osapuolikokous pidetään ensi toukokuussa. Professori Heikki Toivonen Suomen ympäristökeskuksesta ennustaa kokouksesta riitaisaa. Valmistelukokousten jälkeen tuntuu siltä, että sopimuksen toimeenpanossa on menty taaksepäin. Nyt nousevat esiin erilaiset maiden ja alueiden väliset konfliktit. Suurimmat ristiriidat liittyvät ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden suhteisiin sekä uuteen aihepiiriin, biopolttoaineisiin. Vaikuttaja
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin puheenjohtaja Rajendra K. Pachauri on synkistä ennusteista huolimatta optimisti. Hän uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen on sittenkin mahdollista. Helmikuussa Suomessa vierailleen Pachaurin tapasi toimittaja Kari Rissa. Vieraskynä
Kaupunkikehitystä ilmastonäkökulmasta
Tanskalainen Albertslundin kunta on saanut lähes puolitettua hiilidioksidipäästönsä. Pormestari Finn Aaberg innostaa Pohjoismaiden kuntia ilmastotalkoisiin. Eskon puumerkki
Painovoima ja meri
Sulatetaanpa Grönlannin mannerjäätä yhden vuoden aikana niin paljon, että valtamerten pinta nousee keskimäärin metrillä. Paljonko nousee Itämeren pinta? Vastaus on 10–20 senttiä. Entäpä jos sulatamme saman verran Etelämannerta? Nyt Itämeri nousisi hieman yli metrillä. Kuulostaa kummalta, mutta kaiken takana on tuttu painovoimalaki, kirjoittaa hydrologi Esko Kuusisto. Tilastot
- Uusissa luvissa kallionottoa jo yhtä paljon kuin soranottoa
- Suojeluohjelmien alueita toteutettiin noin 18000 hehtaaria
|