Ympäristö-lehden Tilastot 1/2008
Vuosi 2007 oli tavanomaista sateisempi
Viime vuosi oli harvinaisen lämmin ja suurimmassa osassa maata tavanomaista sateisempi. Koko vuoden sademäärä oli yleisesti 500-800 mm. Vähiten satoi helmikuussa ja eniten heinäkuussa.
Vuoden alussa sekä järvien vedenpinnat että pohjaveden korkeudet olivat keskimääräistä ylempänä suurimmassa osassa maata. Talven mittaan ne laskivat ajankohdalle tyypilliseen tapaan.
Etelä- ja Keski-Suomessa lunta oli vähän ja se suli aikaisin. Tämän seurauksena pohjavedet kääntyivät laskuun paikoin jo huhtikuun lopulla. Kesällä pohjaveden korkeudet olivat maan itäosia lukuun ottamatta 10-30 cm alle ajankohdan keskiarvon. Alkukesällä myös useiden järvien pinta maan etelä- ja keskiosassa oli tavallista alempana.
Heinäkuun runsaat sateet palauttivat järvien pinnan normaalitasolle ja nostivat pohjaveden pintaa. Elo-marraskuussa pohjaveden pinnat olivat maan etelä- ja keskiosassa 10-30 cm ajankohdan keskimääräisen yläpuolella, mutta pohjoisessa hieman sen alapuolella.
Loppuvuoden aikana niin järvien vedenpinnat, pohjaveden korkeudet kuin jokien virtaamatkin nousivat lähes koko maassa ajankohdan keskiarvon yläpuolelle sateiden ja lauhan sään myötä. Joulukuun alussa etelä- ja länsirannikon pienten jokien vedenpinnat ja virtaamat kävivät ajankohtaan nähden hyvin korkeissa lukemissa. Esimerkiksi Vantaanjoella hätyyteltiin jopa tulvavahinkorajoja. Myös pohjoisempana Kalajoella ja Simojoella joulukuun alun virtaamat olivat poikkeuksellisen suuria. Simojoella lauha sää sai aikaan joulukuulle harvinaisen jääpadon. Joulukuun lopulla Pohjanmaan ja etelä- ja lounaisrannikon jokien virtaamat ja pinnat nousivat uudelleen korkealle runsaiden sateiden myötä.
Lähde: SYKE, Hydrologian yksikkö.
Sadanta vuonna 2007
Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/07
Pintaveden korkeus Saimaan lauritsalassa, Loimijoen Maurialankoskessa ja Solojärvessä vuonna 2007
Pohjaveden korkeus Karkkilan, Lumiahon ja Lautavaaran pohjavesiasemilla vuonna 2007
Tehostunut valvonta lisäsi öljyhavaintojen määrää
Suomen rajavartiolaitoksen ilma-alukset havaitsivat vuonna 2007 yhteensä 76 öljypäästöä Itämerellä. Havainnoista 58 tehtiin Dornier-lentokoneilla ja 18 helikoptereilla. Dornier-lentokoneilla tehtyjen havaintojen määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta helikopterihavaintojen määrä lisääntyi tuntuvasti.
Öljypäästöjä havaittiin lukumääräisesti enemmän kuin edellisenä vuonna. Niiden öljymäärä oli kuitenkin pienempi. Vuonna 2007 havaittujen öljypäästöjen yhteenlasketuksi tilavuudeksi arvioitiin noin 3,8 kuutiota, kun se vuonna 2006 oli noin 12 kuutiota.
Havaittujen öljypäästöjen lukumäärän kasvua selittää osin satelliittivalvonnan tehostuminen. Öljypäästöjen satelliittivalvonta tehostui viime vuonna huomattavasti, kun Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) ryhtyi tarjoamaan EU:n rantavaltioille satelliittimonitorointipalvelua. Kun aiemmin Suomen alueelta saatiin noin 60 satelliittikuvaa vuosittain, oli niitä vuonna 2007 käytössä 229.
Yksi satelliittikuva kattaa noin 300×300 km kokoisen merialueen, joten siihen mahtuu myös naapurimaiden vesialueita. Tällöin kansainvälinen yhteistyö on erityisen tärkeää.
Suomen alueelle osuneiden satelliittikuvien perusteella Suomen, Viron ja Ruotsin valvontalentokoneet kävivät tarkistamassa 52 paikkaa. Niistä 20 osoittautui öljypäästöiksi. Suurimmassa osassa satelliittihavaintoja meren pinnalta löytyi jotain muuta kelluvaa ainetta.
Lähde: SYKE, Ympäristövahinkoyksikkö, Kati Tahvonen
Lentovalvonnalla havaitut öljypäästöt vuonna 2007
Itämeren laittomat öljypäästöt ovat pääosin peräisin laivojen pilssi- ja tankinpesuvesistä. Vuonna 2007 suurimmat päästöt havaittiin huhtikuussa Airistolla Turun edustalla ja syyskuussa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla alus jäi kiinni lentovalvonnassa verekseltään. Poliisi suoritti asiassa esitutkinnan ympäristön turmelemisena ja oikeuskäsittelyyn tapaus menee helmikuussa.
|