Luokituksen tasot
Aineiston saatavuus luokituksen tueksi
Ekologisen tilan arviointiin tarvittavia biologisia aineistoja on vain harvoista pintavesistä. Tällöin luokittelutyössä joudutaan käyttämään vedenlaatutietoja ja asiantuntijatarkastelua vesimuodostumien herkkyydestä ja niihin kohdistuvista paineista. Niissäkin vesimuodostumissa, joista on käytettävissä biologisia aineistoja, perustuu vuoden 2008 ensimmäinen luokittelu usein suppeaan havaintoaineistoon. Tällöin ekologisen tilan luotettavuuteen sisältyy useita epävarmuustekijöitä. Siksi on syytä eritellä kattavaan ja suppeampaan biologiseen aineistoon perustuvat luokitukset.
Vesimuodostumien jaottelu käytettävissä olevien aineistojen (luokittelun taso) mukaan on seuraava: 0) Ei luokittelua
Tähän kategoriaan luetaan vesimuodostumat, joista aineisto puuttuu tai on riittämätön, esim. vain yksittäisiä havaintoja. 1) Vedenlaatuluokitus
Tähän kategoriaan luetaan vesimuodostumat, joiden luokitteluun on käytettävissä riittävä aineisto fysikaalis-kemiallisten tekijöiden havaintoja. Järvissä ja rannikkovesissä käytetään lisäksi a-klorofyllituloksia aina, kun aineistoa on saatavissa. Tähän kategoriaan luetaan myös ne vesimuodostumat, joista on käytettävissä vain satunnaisia, epäedustavia biologisia havaintoja. 2) Suppeaan aineistoon perustuva luokittelu
Tähän kategoriaan ilmoitetaan sellaiset vesimuodostumat, joiden luokittelussa on ollut käytettävissä niukasti luokittelumuuttujien havaintoja ja niukasti luokittelun laatutekijöitä.
- Joet: Aineistoa fysikaalis-kemiallisesta vedenlaadusta sekä tietoa joko kaloista, pohjaeläimistä tai piilevistä.
- Järvet: Vähintään aineistoa a-klorofyllistä, fysikaalis-kemiallisesta vedenlaadusta sekä tietoja muusta biologiasta, esim. kalastosta. Myös tilastollisesti erittäin edustava a-klorofylliaineisto yhdessä vedenlaatutietojen kanssa voidaan lukea tähän kategoriaan, mikäli on perusteita päätellä, että ravinnekuormitus on pääasiallinen tilan muuttaja.
- Rannikkovedet: Edustava ja luotettava aineisto a-klorofyllistä ja fysikaalis-kemiallisesta vedenlaadusta.
Niukaksi katsotaan biologisten tekijöiden osalta esim. yksittäisen vuoden ja/tai seurantapaikan havaintoaineisto sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta aineisto, joka kattaa esim. jokivesissä tulva- ja alivirtaamajaksoja vain muutamilta vuosilta tai järvissä tietoja vain yhdeltä vuodelta tai poikkeusvuosilta. Suppeilla aineistoilla ei luokitusta tulisi tehdä, mikäli riittäviä tietoja paineista ja vesistön herkkyydestä paineille ei ole käytettävissä. 3) Laajoihin aineistoihin perustuva luokittelu
Tähän kategoriaan voidaan lukea ne vesimuodostumat, joiden luokittelussa on käytössä useiden laatutekijöiden ajallisesti ja paikallisesti edustavaa aineistoa.
- Joet: Edustavia havaintoaineistoja sekä vedenlaadusta että vähintään kahdesta biologisesta laatutekijästä (piilevät, pohjaeläimet, kalat).
- Järvet: Vedenlaatuaineiston lisäksi kasviplanktonin, kalojen, pohjaeläinten ja/tai vesikasvien aineistoja.
- Rannikkovedet: Klorofylliaineistojen lisäksi tietoja esim. pohjaeläimistöstä tai makrolevistä.
Mikäli vesimuodostuman paineet (hydrologis-morfologinen muuttuneisuus, kuormitus) ja vedenlaadun vaihtelu tunnetaan hyvin ja mikäli aineistoa on kattavasti kaikista biologisista tekijöistä, voidaan myös yksittäisiin näytteenottovuosiin ja -paikkoihin perustuvat luokittelut lukea tähän kategoriaan. Myös tässä tapauksessa on esitettävä luokan määräytymisen tueksi riittävä tieto sekä paineista että vaikutuksista. 4) Arvio muiden vesimuodostumien tietoihin perustuen (ryhmittely)
Harkinnan mukaan voidaan vesimuodostuman todennäköinen tila arvioida ryhmittelyn periaatteita soveltaen käyttämällä maantieteellisen alueen muista vastaavan tyyppisistä vesimuodostumista saatavilla olevaa tietoa. Jokivesistöissä ja soveltuvin osin myös järvissä voidaan hyödyntää ylä- tai alapuolisten muodostumien luokittelutietoja, mikäli kuormituksessa ja luokiteltavien laatutekijöiden kannalta oleellisissa ympäristöolosuhteissa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Esim. rannikkovesissä pienten lahtien tai jokiestuaarien a-klorofyllin keskimääräinen taso voi olla mahdollista arvioida.
| |
Vesimuodostumien luokittelun tausta-aineistot
|
 |
|
Lähde: Alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE. © SYKE
|
Katso isompi kuva:
Vesimuodostumien luokittelun tausta-aineistot.pdf (3 kt)
|