Mitä vesistöjen kunnostus on

Vesistöt tarvitsevat kunnostusta ja hoitoa

Suomi on satojen tuhansien järvien maa. Järvien lisäksi maassamme on pitkä rannikkovyöhyke merenlahtineen, lukuisia jokia sekä erilaisia pienvesiä kuten puroja, noroja ja lampia. Vesistöt kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen maisemaan sekä tarjoavat monipuolisia hyötyjä kalastolle, tulvien säätelylle ja virkistyskäytölle. Kaupungistumisen lisääntyessä maankäyttö muodostaa yhä suurempia käyttöpaineita vesistöihin. Tämä näkyy vesistöjen rehevöitymisenä ja vuonna 2008 tehdystä vesistöjen ja rannikkovesien ekologisesta laatuluokituksesta.

Vesistöjen kunnostuksella pyritään turvaamaan tai palauttamaan vesistöjen hyvä tila, jota kuvaavat monipuolinen eliöyhteisö, veden laadun luontaisuus sekä rannan ja pohjasedimentin ominaisuudet. Luonnehdinta hyvä viittaa kunkin vesistön luonnolliseen tilaan, jota ihmistoiminta on vuosikymmenten aikana vesistöä muuttanut, eikä siis aina suinkaan tarkoita kristallinkirkasta vettä ja hiekkapohjaa. Useimmissa tapauksissa vesistön kunnostaminen kohti sen luonnollista tilaa parantaa samalla myös vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Virtavesikunnostuksissa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille suotuisat olosuhteet perattuihin virtapaikkoihin. Järvien ja merenlahtien kunnostustarve johtuu pääsääntöisesti rehevöitymisen aiheuttamista haitoista, minkä vuoksi kunnostustoimilla pyritään tavalla tai toisella alentamaan veden/pohjasedimentin ravinnepitoisuuksia. Kaikissa kunnostuksissa on kuitenkin muistettava karu totuus: kunnostustoimet voivat parantaa vesistöjen veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan vesistöön kohdistuvan kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Kuva: Ilkka Sammalkorpi

Tavoitteena vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä

Vesienhoidon järjestämisestä vuonna 2004 säädetyn lain ja siihen liittyvien asetuksien mukaan vesienhoidon tavoitteena on vesistöjen hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen täyttämiseksi kullekin Suomen kahdeksalle vesienhoitoalueelle on tehty vesienhoitosuunnitelmat, jotka valtioneuvosto on hyväksynyt joulukuussa 2009. Valtioneuvosto on helmikuussa 2011 hyväksynyt vesienhoidon toteutusohjelman vuosille 2010-2015.

Vesistön hyvä tila tarkoittaa vesistöjen hyvää ekologista tilaa, joka arvioidaan kunkin vesistön eliöiden, kuten kalojen ja kasviplanktonmäärien, pohjalta, eikä niinkään veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien, kuten värin ja sameuden, perusteella.

Vesienhoito-ohjelmissa on tavoite kunnostaa 142 rehevöitynyttä järveä ja merenlahtea, 138 virtavesikohdetta sekä 199 pienvesikohdetta, joilla kunnostustoimia tarvitaan vesistöjen tilan parantamiseksi. Lisäksi viranomaisilla on v. 2000 julkaistun valtakunnallisen kyselyn tuloksena tiedossa runsaat 1000 enimmäkseen pienempää järveä, joista on ilmoitettu veden laadun, mataluuden tai umpeenkasvun aiheuttamaa kunnostustarvetta.

Yhteisesti asetetut tavoitteet tärkeitä

Vesialueiden tilan parantamiseen ei ole olemassa yhtä nopeaa, tehokasta ja kaikille vesialueille sopivaa kunnostustoimenpidettä. Monessa tapauksessa tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä voi olla hyvinkin yksinkertainen toteuttaa. Rehevöityneen järven kunnostus voi yksinkertaisimmillaan koostua valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä sekä särkikalojen poistokalastuksesta tai rantakasvillisuuden pienialaisesta niitosta.

Tärkein neuvo kunnostusta suunnittelevalle on tehdä yhteistyötä naapurin, osakaskuntien ja muiden virkistyskäyttäjien kanssa. Puhu kunnostustoiveistasi rantanaapurin kanssa. Voitte järjestää keskustelutilaisuuksia muille vesistön käyttäjille ja varmistaa kunnostustavoitteiden realistisuuden ympäristöviranomaiselta. Itse kunnostustyöt hoituvat monesti talkoovoimin. Vesistöjen kunnostuksessa hankkeen onnistuminen riippuu ranta-asukkaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteisesti asetuista kunnostustavoitteista, ei niittokoneen hevosvoimista.