Ympäristö-lehden Tilastot 7/2008

• Neljännes Venäjän öljyntuotannosta kuljetetaan Suomenlahden kautta
• Tuottajavastuu laajentunut

Neljännes Venäjän öljyntuotannosta kuljetetaan Suomenlahden kautta

Tammi–elokuun 2008 tilastotietojen mukaan noin puolet Venäjän öljyntuotannosta laivataan vientiin. Laivattavasta öljystä puolet, eli neljännes koko Venäjän öljyntuotannosta, kuljetetaan Suomenlahden kautta. Valtaosa tästä öljylastista puretaan Länsi-Euroopan satamissa.

Suomenlahden pohjukkaan rakennettu Primorskin satama on kasvanut viime vuosina merkittäväksi raakaöljyterminaaliksi. Jatkossa Venäjä aikoo kuljettaa Primorskin kautta myös öljytuotteita.

Parhaillaan Venäjä rakentaa Suomenlahden etelärannalle Ust-Lugaan satamaa, jonka on määrä olla valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista satamista. Ust-Lugan satamaan rakennetaan Länsi-Venäjältä, läheltä Valko-Venäjän rajaa BPS-2-öljyputki, joka osaltaan tulee lisäämään merkittävästi Suomenlahden öljykuljetuksia. Myös Suomenlahden muu alusliikenne ja erityisesti konttitavaraliikenne Venäjälle jatkaa kasvuaan.

Tänä vuonna Venäjän öljyntuotannon kasvu on pysähtynyt. Tuotannon kasvattaminen edellyttäisi venäläislähteiden mukaan merkittäviä taloudellisia panostuksia uusien öljykenttien tuotantoon saattamiseksi. Tuotannon muutoksista huolimatta Suomenlahden öljykuljetukset jatkavat oletettavasti kasvuaan, koska Venäjän tavoitteena on keskittää öljyvientiä sen omiin satamiin. Venäjä on muun muassa päättänyt vähentää öljykuljetuksia Puolan ja Ukrainan satamiin ainakin toistaiseksi. Toisaalta Venäjä on ilmoittanut, että BPS-2-öljyputkeen tullaan johtamaan myös kazakstanilaista öljyä.

Lähde: SYKE/ympäristövahinkoyksikkö, Meri Hietala

Suomenlahden öljykuljetukset vuosina 1995–2005

Lähde: SYKE/ympäristövahinkoyksikkö

Venäjän öljyviennin jakautuminen eri satamien välillä tammi–elokuussa 2008

Lähde: SYKE/ympäristövahinkoyksikkö, Association of Sea Commercial Ports/Venäjä

Tuottajavastuu laajentunut

Tuottajavastuun mukaan tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla on velvollisuus järjestää kustannuksellaan tuotteidensa jätehuolto, kun ne poistetaan käytöstä. Tuottajavastuu koskee ajoneuvoja, renkaita, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, sanomalehtiä, aikakauslehtiä, toimistopaperia ja pakkauksia mukaan lukien juomapakkaukset. Pakkausten osalta tuottajavastuussa ovat pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat, eivät pakkausmateriaalien valmistajat. Syyskuussa tuottajavastuu laajeni koskemaan paristoja ja akkuja.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet tulivat tuottajavastuun piiriin vuonna 2005. Sähkö- ja elektroniikkalaitteita kerättiin kotitalouksilta vuonna 2006 noin 7 kg asukasta kohti ja vuonna 2007 noin 8 kg, mikä on hyvää eurooppalaista keskitasoa.

Suomalaiset ovat perinteisesti palauttaneet tunnollisesti panttipulloja. Vuosien 2006 ja 2007 tilastojen mukaan sekä lasisten että muovisten panttipullojen palautusaste on 97-98 prosenttia. Tölkit palautetaan lähes 90-prosenttisesti.

Vuonna 2008 kertakäyttöisten, raaka-aineena kierrätettävien juomapakkausten käyttö on lisääntynyt uudelleentäytettävien muovipullojen kustannuksella. Tämä johtuu vuoden alusta voimaan tulleesta valmisteveron muutoksesta, jonka myötä raaka-aineena kierrätettävät juomapakkaukset tulivat verottomiksi samoin edellytyksin kuin uudelleentäytettävät juomapakkauksetkin.

Ajoneuvot tulivat tuottajavastuun piiriin vuonna 2004 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella (581/2004). Asetuksen mukaan viimeisellä omistajalla on velvollisuus viedä romuajoneuvo tuottajayhteisön järjestämään vastaanottopaikkaan. Virallisesta vastaanottopaikasta saa romutustodistuksen, jolla ajoneuvon saa poistettua rekisteristä. Asetuksessa säädettyä 85 prosentin hyödyntämistavoitetta ei ole saavutettu.

Pirkanmaan ympäristökeskus valvoo tuottajavastuun toteutumista Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys vuonna 2006

Juomapakkausten käyttö ja palautusaste vuosina 2006–2007

Renkaiden ja ajoneuvojen hyödyntämisasteet vuosina 2006–2007