Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu ja rakentamisen materiaalitehokkuus
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 yhtenä painopisteenä on rakentamisen materiaalitehokkuus. Painopisteen lähtökohtana on ehkäistä jätteen syntyä ja edistää materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä rakennusjätteen ja maa-ainesten hyödyntämistä. Painopisteen toimenpiteet on ryhmitelty maarakentamiseen, uudisrakentamiseen, korjausrakentamiseen ja purkamiseen sekä yleisiin rakentamista koskeviin toimenpiteisiin.
Tavoitteina on maamassojen hyötykäytön lisääminen, maa-ainesjätteen synnyn ehkäisy, materiaalitehokkuuden ja muunneltavuuden parantaminen uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa sekä purkuosien hyödyntämisen edistäminen. Purkuosien ja materiaalien hyödyntämisessä on otettava huomioon rakennusmateriaalien mahdolliset ympäristölle tai terveydelle haitalliset aineet. Tavoitteena on päästä rakennusjätteen osalta valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti 70 prosentin hyödyntämistasolle. Määrällisiksi jätteen synnyn vähentämistavoitteiksi vuoteen 2020 on asetettu:
- Uudisrakentaminen: vähennetään syntyvää jätettä vuoden 2007 tasosta 50 % suhteessa uudisrakentamisen arvoon
- Korjausrakentaminen: vähennetään jätettä 25 % vuoden 2007 tasosta suhteessa korjausrakentamisen arvoon
- Maarakentaminen: vähennetään jätettä 10 % vuoden 2007 tasosta suhteessa maarakentamisen arvoon
Rakentamisen materiaalitehokkuus -taustaraportti
Taustaa
Materiaalitehokkuus tarkoittaa mahdollisimman suuren hyödyn tuottamista käytettyyn materiaalipanokseen nähden. Käyttöön otetun luonnonvaran pitäminen käytössä mahdollisimman pitkään on ympäristön kannalta järkevää ja tehokasta materiaalien käyttöä. Samalla voidaan vähentää syntyvän jätteen määrää.
Suomen rakentamisen jalostusarvosta noin 75 % syntyy Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelualueella. Sekä talonrakentaminen että rakennusasennus- ja viimeistelytyöt tuottivat molemmat hieman yli kolmasosan rakentamisen jalostusarvosta ja maa- ja vesirakentamisen n. 25 %, loput jalostusarvosta syntyy rakennuskoneiden vuokrauksesta.
Korjausrakentamisen on arvioitu vuosina 2002-2012 kasvavan noin 2,5 – 3,5 prosenttia vuosittain. Vuoteen 2010 mennessä rakennuskannasta noin 50 % on korjaustarpeessa.
Suomessa käytetään maarakentamiseen vuosittain 70-90 miljoonaa tonnia luonnon kiviaineksia. Suurin materiaalien käyttökohde ovat tierakenteet.
Rakennusjätettä muodostuu vuosittain vajaa 2 miljoonaa tonnia. Jätteeksi luettavia maa-aineksia syntyy yli 20 miljoonaa tonnia vuosittain. Yhteensä ne ovat määrältään toiseksi suurin jätejae kaivosjätteiden jälkeen Suomessa.
Rakennusjätteeksi katsotaan kaikki rakentamisessa, korjaamisessa ja purkamisessa syntyvä jätemateriaali. Uudisrakentamisen jätteistä noin kolmasosa on puuaineksesta ja metalleja on jätteistä n. 20 %. Korjausrakentamisessa jätteet koostuvat pääosin kiviaineksista (63 %) ja puusta (20 %). Purkujätteestä noin puolet on kiviainesta. Rakennusjätteen hyödyntämisaste on hieman vajaa 60 prosenttia. Kokousmuistiot, asiantuntijaryhmät ja esitysmateriaalia
Lisätiedot
Ylitarkastaja Virve Sallisalmi, Pirkanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus, p. 050 405 5376
Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
|