Natura 2000
Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Suomen Natura 2000 –verkostoon kuuluu yhteensä 122 kohdetta, joiden yhteispinta-ala on 53 443.8 hehtaaria. Suurin osa alueista on jo aikaisemmin perustettuja suojelualueita tai kansallisten suojeluohjelmien alueita. Natura 2000 –verkostoon valmistelussa on otettu huomioon erityisesti lintuvesien, vanhojen metsien, soiden ja lehtojensuojeluohjelmat. Luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun taso ei kuitenkaan tule turvatuksi pelkästään nykyisellä luonnonsuojelualue- ja suojeluohjelmaverkostolla. Siksi Natura 2000 –verkostoon on otettu mukaan myös suojeluohjelmiin kuulumattomia kohteita, kuten Nokian Kaakkurijärvien alue sekä Lempäälän ja Kangasalan rajalla sijaitseva Salmuksen alue.
Laajimmat Natura 2000 –verkostoon kuuluvat alueet ovat Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistot, Haukkanevan, Häädetkeitaan ja Siikanevan soidensuojelukohteet sekä Kukkiajärvi ja Tarjannevesi vesi- ja rantaluontokohteina. Harjuluontokohteista laajin on Vatulan-Ulvaanharju. Monta tapaa suojeluun
Perustetut suojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat kohteet on toteutettu tai toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Tällöin yksityiset maanomistajat saavat täyden korvauksen suojelusta. Natura 2000 –verkostoon kuuluu myös laajoja alueita, mm. harjuja ja vesistöjä, joissa suojelun toteutus perustuu maa-aines- tai vesi- ja ympäristönsuojelulakiin. Metsäisiä alueita suojellaan myös metsälailla. Eräiden verkostoon sisällytettyjen perinnebiotooppien suojelu on tarkoitus järjestää sopimuksin. Suojelun perusteet EU:n luonto- ja lintudirektiiveistä
Pirkanmaan Natura 2000 –kohteista 18 aluetta on valittu mukaan lintudirektiivin perusteella. Suurimmalla osalla kohteista valintaperusteena on kuitenkin luontodirektiivin luontotyypit. Tärkeimmät luontotyypit keskittyvät Pirkanmaalla metsä- ja suo- ja vesiluontoon. Pirkanmaalta löytyy useita suoluontotyyppejä puustoisista soista reheviin lettoihin. Metsäistä luontotyypeistä on boreaalisten luonnonmetsien lisäksi meillä tavataan mm. lehto- ja harjumetsiä. Jokamiehenoikeudet
Suurimalla osalla Natura 2000 -alueita ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Ne eivät kuitenkaan ole voimassa sellaisilla alueilla, joille on määrätty tiukemmat rauhoitusmääräykset. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi luonnonpuistot. Luonnonpuistoissa liikkuminen on kielletty ilman lupaa ja liikkumislupa voidaan antaa vain tieteelliseen tai tutkimukselliseen tarkoitukseen. Eräille valtion lakisääteisille luonnonsuojelualueille on perustettu järjestyssäännöillä liikkumisrajoitusosia esimerkiksi lintujen pesimisrauhan turvaamiseksi. Myös yksityisten maanomistajien kanssa sovituissa rauhoitusmääräyksissä voidaan kieltää jokamiehenoikeuksiin kuuluvia toimintoja, mikäli se on luonnonarvojen suojelun kannalta perusteltua.
Jokamiehenoikeuksiin kuuluvat mm. liikkuminen jalan, hiihtäen tai pyöräillen, oleskeleminen alueilla, joissa liikkuminenkin on sallittua, luonnonmarjojen, sienten ja kukkien poimiminen, onkiminen ja pilkkiminen sekä veneily, uiminen, peseytyminen ja jäällä kulkeminen. Jokamiehenoikeuksia käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Hoidon ja käytön yleissuunnitelma
Pirkanmaalle laadittiin Natura 2000-verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Suunnitelman tavoitteena on Pirkanmaan Natura 2000-alueiden suojeluperusteena olevien luontoarvojen säilymisen turvaaminen.
Yleissuunnitelmassa on esitetty Pirkanmaan Natura 2000-verkostoa sekä siihen kuuluvien Natura 2000-alueiden hoitotarpeita ja käyttöpaineita sekä määritelty tärkeysjärjestys aluekohtaisten suunnitelmien laadinnalle. Yleissuunnitelma sisältää myös ohjeistusta aluekohtaisten suunnitelmien tiedotukseen ja osallistamiseen sekä erilaisten suunnitelmien sisältöön.
Aluekohtaiset suunnitelmat Natura 2000-alueille laaditaan jatkossa yleissuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti yhteistyössä alueiden maanomistajien ja käyttäjätahojen kanssa.
Pirkanmaan Natura 2000-verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma-julkaisun löydät oikealla olevan palkin yläosasta.
|