Asbesti
Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa
Yleisnimellä asbesti kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Yleisimpiä asbestilaatuja ovat krysotiili, krokidoliitti eli sininen asbesti, amosiitti ja antofylliitti.
Rakennusmateriaaleissa asbestia alettiin käyttää 1920-luvulla, ja käyttö oli laajinta 1960-70-luvun vaihteessa. Uudet suomalaiset rakennusmateriaalit eivät enää sisällä asbestia.
Asbestia käytettiin muun muassa seuraavissa rakennusmateriaaleissa
- ruiskutetut eristeet: katot, ilmanvaihtokanavat
- lämmöneristemassat: putket, kattilat, varaajat
- asbestisementtituotteet: seinä- ja kattolevyt, vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihtokanavat
- lattiamateriaalit: vinyyliasbestilaatat, joustovinyylimatot, magnesiamassalattiat
- bitumituotteet: liimat, huopakatteet, vedeneristysaineet, bitumimaalit
- tasoitteet, julkisivumaalit, laattojen kiinnityslaastit ja asbestipahvi.
Asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa sen hyvien ominaisuuksien takia: asbesti on palamaton sekä hyvä lämmön- ja sähköneriste, ja sillä on hyvät akustiset ominaisuudet. Lisäksi asbesti oli halpaa. Asbestin haittavaikutukset
Asbestimateriaaleja käsiteltäessä ilmaan leviää hienopölyä ja ohuita asbestikuituja. Hengityksen mukana asbestikuidut kulkeutuvat keuhkoihin ja kerääntyvät sinne. Altistumisen seurauksena voi aiheutua keuhkosyöpää, mesotelioomaa (keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää), asbestoosia ja keuhkopussin sairauksia.
Haitallisimpia ovat ruiskutus- ja eristemassat, koska niistä vapautuu asbestikuituja helpommin kuin asbestisementti- ja muovituotteista, joissa asbestikuidut ovat sideaineeseen sitoutuneita.
Kiinteistön normaalissa käytössä ehjät asbestipitoiset materiaalit eivät aiheuta vaaraa. Kiinteistön omistajan velvollisuudet
Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että rakennuksessa mahdollisesti käytetyt materiaalit eivät sisällä asbestia ja että rakennusosien purku- ja korjaustyöt asbestikohteissa tehdään mahdollisimman vähän asbestille altistavalla tavalla.
Asbestityötä saavat tehdä vain siihen pätevyyden hankkineet yritykset, joilla on työsuojelupiirin työsuojelutoimiston valtuutus. Asbestin tunnistaminen
Ennen rakenteiden purku- ja korjaustöiden aloittamista kiinteistön omistajan täytyy selvittää asbestin mahdollinen esiintyminen ja sijainti rakennuksessa.
Asbestikartoituksessa paikallistetaan asbestipitoiset rakennusmateriaalit. Tarvittaessa laboratoriossa tehtävä materiaalianalyysi antaa varmuuden mahdollisista pitoisuuksista. Asbestin tunnistaminen silmämääräisesti on vaikeaa ruiskutettuja eristemassoja lukuun ottamatta; asbestikartoitus onkin ammattilaisen työtä.
Asbestikartoitus on suositeltavaa myös kiinteistöissä, joissa korjaustoimet eivät välttämättä ole ajankohtaisia lähiaikoina. Asbestipitoisten materiaalien kartoituksella edesautetaan korjaussuunnittelua ja kiinteistön suunnitelmallista ylläpitoa ja varmistetaan kiinteistön turvallinen normaalitilanteen käyttö sekä kiinteistön riskittömät huolto ja korjaustyöt.
Kiinteistössä olevasta asbestista on tiedotettava myös asukkaille ja kiinteistön käyttäjille sekä annettava heille tarvittavat toimintaohjeet.
Jos asbestia ei saneerata heti, sen sijaintipaikat on merkittävä. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
Ekman, A. (1994), Asbestipurkutöiden työturvallisuuden ohjaus rakennuttamisessa. Rakennustieto Oy.
Riala, R. et al. (1993), Asbesti purku- ja huoltotöissä. Työterveyslaitos.
Vikström, K. (1993), Asbesti asuinkerrostalossa. Rakennustietosäätiö.
Asbestipurkutyön tekemisestä ja jätteen käsittelystä on yksityiskohtaisempaa tietoa Ratu-korteissa
- RT TM-20966 Valtioneuvoston päätös asbestityöstä
- RT 08-10521 Asbesti, asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
sekä Korjaus Ratu -korteissa
- 82-0236 Asbestia sisältävien rakenteiden purku
- 1114R Asbestipurku osastointimenetelmällä
- 1115R Asbestipurku purkupussimenetelmällä.
|