Uhanalaisuusarvioinnin kohteet
Suomen lajien uhanalaisuus -arvioinnin (2000) kohteena ovat luontaisella levinneisyysalueellaan elävät lajit. Luonnonvaraisuus tarkoittaa, että populaatio ei ole viljelty tai kasvatettu eikä kasva tai elä yksin keinotekoisilla, ihmisen rakentamilla paikoilla.
Tarkastelussa on mukana vakiintunut vanhaan maatalouskulttuuriin liittyvä lajisto, joka on levinnyt maahamme pääasiassa kauan sitten ja ainakin osittain elänyt täällä luonnonympäristössäkin. Pelkästään sisätiloissa elävät lajit on jätetty arvioimatta, samoin kotieläinten loiset ja vain viljavarastoissa talvehtivat tai muokatussa peltomaassa kasvavat rikkakasvit.
Tarkastelussa ovat mukana vain lajit, jotka ovat esiintyneet maassamme vuoden 1800 jälkeen. Ihmisen mukana saapuneet uustulokkaat eivät yleensä elä maassamme luontaisella levinneisyysalueellaan ja jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Luontaisesti, ilman ihmisen apua maahamme saapuneet uudet lajit on otettu tarkasteluun, jos ne katsotaan vakiintuneiksi.
Lähteet
Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s.
|