Viranomaisten tehtävät geenitekniikkakysymyksissä
Ministeriöt
Geenitekniikkalain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista ohjaa ja valvontatoimintaa johtaa yleisesti ja erityisesti ihmisen terveyteen liittyvissä kysymyksissä sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Ympäristöministeriö (YM) ohjaa säännösten noudattamista ja johtaa valvontatoimintaa muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ohjaa säännösten noudattamista ja johtaa valvontatoimintaa muuntogeenisiin organismeihin liittyvissä kysymyksissä maa-, metsä-, kala- ja riistatalouden alalla. Toimivaltainen viranomainen ja muut viranomaistahot
Geenitekniikkalain mukaisia tehtäviä suorittaa geenitekniikan lautakunta (GTLK), joka toimii STM:n yhteydessä. Geenitekniikan lautakunnassa hallintoa edustavat STM, YM, MMM ja TEM (työ- ja elinkeinoministeriö). Lisäksi lautakunnan kokoonpanossa on otettu huomioon eettinen asiantuntemus ja alan tutkimus. GTLK:n tehtävät on määritelty geenitekniikkalaissa. GTLK voi asettaa jaostoja. GTLK:n yhteistyötahoja ovat mm. valtion asiantuntijaviranomaiset ja -laitokset sekä neuvoa-antava elin biotekniikan neuvottelukunta. Valtion viranomaiset ja tutkimuslaitokset ovat velvollisia antamaan lausuntoja GTLK:lle ja toimimaan muullakin tavoin geenitekniikan asiantuntijoina. Geenitekniikkalain mukaan ympäristöalan asiantuntijaviranomainen on Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ylläpitää geenitekniikan rekisteriä. Tietojen luovuttamisesta rekisteristä päättää kuitenkin GTLK. Geenitekniikkalain mukaisia valvontaviranomaisia ovat Valvira, joka valvoo käyttöä suljetussa tilassa sekä terveyskysymyksissä tarkoituksellista levittämistä ympäristöön; SYKE, joka valvoo ympäristökysymyksissä tarkoituksellista levittämistä ympäristöön; sekä Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), joka valvoo maa- ja metsätalouden alalla tarkoituksellista levittämistä ympäristöön. Geenitekniikkalain ja sen nojalla annettujen säännösten sekä päätösten noudattamista koskevasta valvonnasta huolehtivat valvontaviranomaisten tarkastajat.
Poliisi, rajavartio ja tulliviranomainen ovat velvollisia antamaan tarvittaessa GTLK:lle ja valvontaviranomaisille virka-apua geenitekniikkalain ja sen alaisten säännösten noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Muut EU-säädökset
EY:n asetuksen 1829/2003 mukaan muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuusarviointi ja hyväksyminen tapahtuu keskitetysti yhteisötasolla. Lupahakemukset toimitetaan Suomessa yhteysviranomaisena toimivalle Eviralle, joka toimittaa ne edelleen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA). EFSA vastaa hakemusten turvallisuusarvioinnista. Kyseisen asetuksen toimeenpanon edellyttämistä kansallisista järjestelyistä on annettu valtioneuvoston asetus 910/2004.
EY:n asetus muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkinnöistä (EY) N:o 1830/2003 tuli sovellettavaksi 2004 huhtikuussa. EY:n asetus on sellaisenaan Suomessa noudatettavaa lainsäädäntöä. Bioturvallisuuspöytäkirja
Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja tuli kansainvälisesti voimaan 11.9.2003 ja Suomessa 10.7.2004. Sen tavoitteena on ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti suojella biologista monimuotoisuutta ja sen kestävää käyttöä elävien muuntogeenisten organismien haitallisilta vaikutuksilta valtioiden rajat ylittävissä siirroissa, ottaen huomioon myös ihmisen terveydelle aiheutuvat riskit. Pöytäkirjan vientiä koskevat säädökset on pantu toimeen EY:n asetuksella muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista (EY) N:o 1946/2003 (EY:n vientiasetus). Pöytäkirjan ja EY:n vientiasetuksen mukaisena kansallisena tiedonvälityskeskuksena toimii YM ja toimivaltaisena viranomaisena GTLK.
Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ylitarkastaja Marja Ruohonen-Lehto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|