Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmät

Virtavesikunnostuksissa hyödynnetään nykyisin Suomessa pääosin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä. Lisää tietoa menetelmistä löydät sivulta "jokien kunnostus" ja "purojen kunnostus" (kts. linkit oikealla palstalla).

Luonnonmukainen tulvasuojelu

Tulvasuojelussa tarkastellaan valuma-aluetta kokonaisuutena ja tulvavesille pyritään löytämään varastoitumismahdollisuuksia tulvivan uoman valuma-alueelta. Tulvimista voidaan palauttaa esimerkiksi suoalueille tai viljelykäytöstä poistuneille peltoalueille. Jos pengerryksiä tarvitaan, penkereet sijoitetaan mahdollisimman kauas uomasta. Uomien perkaamista voidaan välttää tekemällä erillisiä tulvauomia. Uomien perkaukset toteutetaan kaivamalla tulvatasanne alivesiuoman yläpuolle ja säilyttämällä mahdollisimman suuri osa rannoista koskemattomina.

Kasvillisuuden käyttö rannan suojauksessa

Kasvillisuutta, erityisesti pajua ja rantapuustoa, voidaan käyttää rantojen eroosiosuojauksessa. Vaativimmissa kohteissa kasvillisuuden käyttö voidaan yhdistää muihin suojausmenetelmiin, kuten kiven, puuaineksen tai kuitumateriaalien käyttöön.

Uomien kunnostaminen

Suoristettujen uomien kunnostaminen mutkitteleviksi ja tulviviksi tulee kysymykseen mm. suojelualueilla, jossa pelto- ja metsäalueiden kuivatus ei ole muuttuneen maankäytön vuoksi enää tarpeellista. Pienillä, uomaa monimuotoistavilla toimenpiteillä on mahdollista parantaa elinympäristöjä myös siellä, missä edelleen on selvää kuivatustarvetta. 

Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmien soveltamista uomien kunnossapitoperkauksiin on tutkittu hankkeissa "Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnostus ja hoito (PURO)" ja "Valuma-aluelähtöinen purojen tilan parantaminen (PURO II)".

Valuma-aluekunnostukset

Valuma-aluekunnostuksilla voidaan parantaa alapuolisen vesistön vedenlaatua maa- ja metsätalousalueilla. Maatalousalueilla tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen sekä pienten uomien omaa puhdistuskykyä parantavat toimenpiteet, kuten tulva-alueiden palauttaminen ja uoman monimuotoistaminen. Metsäojitusalueille voidaan tehdä ojakatkoksia, pintavalutuskenttiä ja laskeutusaltaita. Metsätalousalueiden uomien ennallistaminen edistää myös veden puhdistumista uomissa.

Taajamavesien käsittely

Taajamien hulevesien käsittely on tärkeä vesiensuojelun osa-alue ja lähtökohta taajamien pienvesien ja myös rannikkovesien tilan parantamiselle. Kaupunkirakenteen tiivistämisestä ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi kehitetään uusia menetelmiä mm. sadeveden imeytykseen ja kosteikkojen avulla tapahtuvaan hulevesien puhdistukseen.

Kaupunkipurojen ja rantojen kunnostukseen tarvitaan erityismenetelmiä tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Läpikulkukelpoisuuden parantaminen

Yksi merkittäviä tavoitteita virtavesien kunnostuksessa on eliöstön vapaa liikkuminen voimalaitosten, patojen tai esim. tierumpujen ohi on keskeinen tavoite joki- ja purovesistöissä. Vaelluskalojen lisäksi myös muiden kalojen kulku voidaan järjestää luonnonmukaisilla pohjapadoilla ja kalateillä. Loivat ohitusuomat voivat samalla toimia myös uusina kalojen kutu- ja poikastuotantoalueina.