Raakavesilähteet
Talousvettä eli juomiseen ja ruoanlaittoon käytettävää vettä valmistetaan Suomessa sekä pinta- että pohjavedestä. Pintaveden osuus vesilaitosten toimittamasta vedestä on nykyään noin 39 % ja pohjaveden osuus noin 61%.
Vaikka Suomessa vettä on tilastollisesti ihan riittävästi yhdyskuntien vedenhankintaa silmällä pitäen, hyvälaatuinen raakavesi ei kuitenkaan aina sijaitse lähellä yhdyskuntia, vaan sitä joudutaan joko kuljettamaan pitkiä matkoja (esim. Päijänne-tunneli) tai valmistamaan heikkolaatuisesta raakavedestä. Pintavesien ongelmat
Pintavesien ongelmana on korkea humuspitoisuus, joka näkyy ruskeana värinä. Lisäksi ne ovat pehmeitä ja niiden puskurikyky on pieni, jolloin ne saattavat olla syövyttäviä. Pintavesi on myös alttiimpi likaantumiselle kuin pohjavesi. Yläjuoksulla sijaitsevat jätevedenpuhdistamot ovat hygieniariski, rehevöityminen, syanobakteerit (sinilevät), torjunta-aineet ja mahdolliset onnettomuudet asettavat myös omat vaatimuksensa veden käsittelylle.
Erityisen hankalia ovat Pohjanmaan ja Lounais-Suomen joet ja pienet järvet raakavesilähteenä, koska veden laatu ja määrä vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan ja sään mukaan.
Pintavedestä talousvettä valmistavat vesilaitokset ovat Suomessa kooltaan isoja ja niissä on yleensä täydellinen kemiallinen käsittely. Pohjavesien ongelmat
Pohjavesi on Suomessa yleensä hyvälaatuista, mutta tietyillä alueilla esiintyy radonia, fluoridia, arseenia,rautaa ja mangaania. Pohjavesi on yleensä lievästi hapanta ja pehmeätä. Raakavetenä pohjavesi on pintavettä paremmin suojassa likaavalta kuormitukselta. Pohjaveden määrää onkin jatkuvasti lisätty raakavesilähteenä.
Pohjavesiesiintymät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja suuria yhdyskuntia ajatellen väärässä paikassa. Pohjaveden määrää onkin lisätty tekopohjaveden avulla. Allasimeytyksellä tai sadetuksella muodostetun tekopohjaveden osuus on noin 10 % jaetusta vesimäärästä. Suuria tekopohjavesilaitoksia on Porissa, Kymenlaaksossa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Porvoossa. Uusia suuria hankkeita tulevat olemaan Turun ja Tampereen tekopohjavesilaitokset. Niiden valmistuttua tulee tekopohjaveden osuus olemaan noin 29% vesilaitosten jakaman veden määrästä. Raakavesiä koskevat määräykset
Raakaveden laatu asettaa vaatimukset vedenkäsittelylle. Valtioneuvosto on antanut päätöksen 366/1994 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta (perustuu EU direktiiviin 79/869/ETY). Raakavesilähteet on jaettu päätöksessä kolmeen laatuluokkaan, joilta edellytetään seuraavat käsittelytasot:
- A1: Yksinkertainen fysikaalinen käsittely ja desinfiointi.
- A2: Normaali fysikaalinen käsittely, kemiallinen käsittely ja desinfiointi.
- A3: Mahdollinen esikäsittely sekä tehostettu fysikaalinen ja kemiallinen käsittely, jatkokäsittely ja desinfiointi.
Edellä mainittua VN:n päätöstä täydentää valtioneuvoston asetus 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista eli ns. VESPA-asetus, jonka liitteessä 1 D on ympäristönlaatunormit kuudelle haitalliselle aineelle talousveden ottoon tarkoitetussa pintavedessä. VESPA-asetuksessa annetaan myös määräyksiä vedenhankintaan käytettävien pintavesien tarkkailuista.
Seuraavaan taulukoon on koottu osa eri laatuluokkien ominaisuuksista. Täydellinen taulukko löytyy kyseisestä valtioneuvoston päätöksestä.
Suure
|
A1
|
A2
|
A3
|
|
|
Pakollinen
|
Ohje
|
Pakollinen
|
Ohje
|
Pakollinen
|
Ohje
|
|
pH
|
6,5-8,5
|
|
5,5-9
|
|
5,5-9
|
|
|
Väri, mg/l
|
10
|
20
|
50
|
100
|
50
|
200
|
|
Nitraatti, mg/l
|
25
|
50
|
|
50
|
|
50
|
|
Fluoridi, mg/l i
|
1
|
1,5
|
1,7
|
|
1,7
|
|
|
Rauta, mg/l
|
0,1
|
0,3
|
1
|
2
|
1
|
|
|
Fosfaatti, mg/l
|
0,5
|
|
0,9
|
|
0,9
|
|
|
CODCr, mg/l
|
|
|
|
|
30
|
|
|
Liuenneen hapen
kyllästysaste, %
|
yli 70
|
|
yli 50
|
|
yli 30
|
|
|
BOD7(ATU) , mg/l
|
3
|
|
5
|
|
7
|
|
|
Kjelldahl-typpi, mg/l
|
1
|
|
2
|
|
3
|
|
|
Ammonium, mg/l
|
0,05
|
1
|
1,5
|
2
|
4
|
|
|
Koliformiset bakteerit,
pmy/100 ml
|
50
|
|
5000
|
|
50 000
|
|
|
Fekaaliset streptokokit,
pmy/100 ml
|
20
|
|
1000
|
|
10 000
|
|
|
Salmonellat
|
ei osoitettavissa 5 l:ssa
|
|
ei osoitettavissa 1 l:ssa
|
|
|
|
VESPA-asetuksessa liitteen 1 D mainittujen raakavesilähteissä esiintyvien yhdisteiden saalitut enimmäispitoisuudet on lueteltu seuraavassa taulukossa.
Aine
|
Ympäristönlaatunormi
Kokonaispitoisuus talousveden ottoon tarkoitetussa pintavedessä, aritmeettinen vuosikeskiarvo; µg/l
|
| klooribentseeni |
3 |
| 1,2-diklooribentseeni |
0,3 |
| 1,4-diklooribentseeni |
0,1 |
| bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) |
10 |
| dibutyyliftalaatti (DBP) |
10 |
| bronopoli (2-bromi-2-nitropropaani-1,3-diol) |
4 |
|