Hydrologinen kuukausitiedote heinäkuu 2001
Vedet harvinaisen lämpimiä
Heinäkuun aikana satoi paljon pohjoisessa; paikoin etelämpänäkin satoi vähintään keskimääräisesti. Sää oli pitkään harvinaisen lämmin maan etelä- ja keskiosissa. Vesien lämpötila pysyi siellä viikkokausia 2-4 astetta ajankohdan keskiarvon yläpuolella,
vaikka tuuli ajoittain sekoittikin vesimassoja melko syvältä. Sekä pinta- että pohjavesimuodostumien vedenpinnat vaihtelivat keskimääräisen kahden puolen. Mm. Pielisen vesi laski nopeasti, samaten rannikon pikkujokien. Lapissa vettä oli tavallista
enemmän, myös muutamissa suurissa järvissä etelämpänäkin. Sadanta
Heinäkuun sateet olivat suuressa osassa Suomea kuuroluontoisia, usein ukkosen säestämiä ja lyhytaikaisia sekä jakautuivat epätasaisesti. Enimmäkseen kuukauden sadanta ylsi 40-100 mm:iin, ts. lähelle keskimääräistä heinäkuun sadantaa, 70- 80 mm.
Kuitenkin esim. Turussa satoi peräti yli 130 mm. Lapissa sattui myös rintamasateita, ja siellä satoikin yleisesti yli 100 mm, esim. Kevolla yli 150 mm. Haihdunta
Veden haihduntaa heinäkuussa rajoitti ajoittain harvinaisen suuri ilman suhteellinen kosteus. Kuivina tuulisina päivinä vettä haihtui puolestaan paljon. Kuukauden haihduntasumma vastasi yleensä enintään heinäkuun keskimääräistä. - Suomen eteläosien
järvistä haihtuu heinäkuussa keskimäärin hieman yli 100 mm ja pohjoisessa hieman sen alle. Haihdunta maastosta on kesällä yleensä järvihaihduntaa pienempi. Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeudet ja virtaamat. Useimpien vesistöjen vedet laskivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan, mm. Pielinen huomattavan paljon. Runsassateisilla alueilla vesi nousi hetkittäin pienissä, vähäjärvisissä vesistöissä. Saimaassa ja Päijänteessä vesi
laski hitaasti mutta pysyi tavanomaisen yläpuolella. Lapissa vedet nousivat yleisesti kuukauden lopulla, ja vettä oli tavanomaista enemmän mm. alueen tekojärvissä. Inarijärven pinta nousi ajankohdan keskimääräiseen vähävetisen alkukesän jälkeen (ja
elokuussa huomattavasti keskiarvon yli).
Pielisen vedenpinta poikkesi heinäkuun lopussa -30 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden -11, Saimaan +8, Keiteleen +7, Päijänteen +5, Säkylän Pyhäjärven -8, Längelmäveden +8, Näsijärven +2, Uljuan -14, Lentuan -7, Oulujärven -3, Ounasjärven +8, Lokan
+26 ja Inarin pinta +7 cm. Pielisjoessa virtasi kuukauden aikana vettä 49 % kauden 1961-1990 keskimääräisestä, Vuoksessa 111, Kymijoessa 139, Paimionjoessa 40, Kokemäenjoessa 104, Kalajoessa 54, Oulujoessa 106, Iijoessa 56, Kemijoessa 85 ja Tornionjoessa
103 %. Pohjavesi
Pohjaveden pinta pysytteli heinäkuussa ajankohdan keskiarvon tuntumassa suurimmassa osassa maata. Maan lounaisosissa pohjavesi kuitenkin laski tavallista alemmas ja Lapin runsassateisilla alueilla nousi. Muutamissa suurissa hiekkaharjuissa pohjaveden
pinta on ollut tavallista alempana jo vuosia. Yleensä pohjaveden pinta laski heinäkuussa kesäiseen tapaansa. Lämpötila
Pintaveden lämpötila kipusi ajoittain iltapäivisin lähelle aiemmin mitattuja ennätyksiä, etelän pienissä matalissa järvissä jopa lähelle +30 °C. Aamuisin tehdyt mittaukset osoittivat maan etelä- ja keskiosissa viikkokausia 21-25 °C:een lämpötiloja, ts.
vedet pysyttelivät 2-5 °C ajankohdan keskimääräistä lämpimämpinä. Ylin aamulla rekisteröity lämpötila, 28 °C, havainnoitiin Tuusulanjärvestä 9.7. Välillä tuuli sekoitti vesiä ja alensi pintalämpötiloja, mutta viikoilla 29 ja 30 vedet olivat jälleen
erittäin lämpimiä maan etelä- ja keskiosissa. Aivan kuukauden lopussa vedet alkoivat viiletä. Lapissa vesien lämpötila pysytteli lähellä ajankohdan keskiarvoa jokseenkin koko kuukauden. Graafit ja taulukot
|