Lehtojensuojeluohjelma

	Tikankontti.  Kuva: ympäristöhallinnon kuvapankki

Lehtojensuojeluohjelmalla suojellaan eri lehtokasvillisuusvyöhykkeiden lehtoja ja turvataan niiden eläin- ja kasvilajisto. Valtioneuvosto teki vuonna 1989 periaatepäätöksen valtakunnallisesta lehtojensuojeluohjelmasta.

Ohjelmaan kuuluu 436 aluetta, joiden pinta-ala on noin 5300 hehtaaria. Suurin osa suojeltavista lehdoista sijaitsee Etelä-Suomessa. 

Ohjelmaan kuuluvista alueista valtaosa on valtion omistuksessa, hankittu valtiolle tai perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi. Lehtoja sijaitsee myös muilla suojelualueilla.  

Metsähallitus hoitaa yksityismaiden suojelualueilla olevia lehtoja osana METSO-ohjelmaa. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä maanomistajan kanssa, ja hoitosuunnitelman vahvistaa ELY-keskus. Hoidosta voi myös vastata maanomistaja, metsänhoitoyhdistys, kunta tai muu taho. 

Metsähallitus hoitaa myös valtion maiden lehtojensuojelukohteita.

Erityisen tärkeitä elinympäristöjä

Rehevät lehtolaikut kuuluvat metsälain turvaamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Jalopuumetsät ja pähkinäpensaslehdot määritellään puolestaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi luontotyypeiksi.

Lehdot ovat ravinteisella ja multavalla maaperällä esiintyviä runsaslajisia metsiä, joissa kasvaa usein runsaasti lehtipuustoa.

Lehtoja esiintyy koko Suomessa, mutta usein vain pieninä saarekkeina kangasmetsien keskellä. Lehtojen osuus koko Suomen metsäalasta on vain noin prosentti.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Aulikki Alanen, ympäristöministeriö,
puh. 040 684 7146, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Projektipäällikkö Anne Raunio, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 0400 148 690, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi