Yhdyskuntien vesihuolto Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan vesihuollon rakentaminen alkoi kauppaloissa ja kaupungeissa, etenkin Joensuussa, jo 1800-luvun puolessa välissä. 1800-luvun vesi- ja viemärilaitosrakentaminen käsitti Joensuussa avoviemärikanavien ja puuviemäreiden rakentamisen muutamille katuosuuksille. Laajempimuotoista viemäröintiä alettiin rakentamaan Joensuussa vasta 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Vedenhankinnan kehityksen kannalta tärkeäksi vuosikymmeneksi Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalassa muodostui 1920-luku. Vuonna 1927 valmistunut Niinivaaran vesisäiliö aloitti varsinaisesti vesijohtokauden. Vesi virtasi tällöin putkea pitkin noin neljäänkymmeneen talouteen. Vesijohto- ja viemäriverkostot laajenivat vauhdilla: Vuonna 1929 vesijohtovettä joi 3500 kaupunkilaista ja vuonna 1937 oli vesijohtoverkoston pituus jo 19 kilometriä ja viemäriverkoston 15 kilometriä.

Muiden Pohjois-Karjalan kaupunkien ja vanhojen kauppaloiden vesi- ja viemärilaitosrakentaminen toteutettiin pääasiassa 1940 - 1970 -luvuilla. 1960-luvun loppupuolella alkoi vesihuollon rakentaminen kaikissa kunnissa ja jatkui vilkkaana koko 1970 luvun. 1970-1980 lukujen vaihteessa oli vesilaitosten piirissä 99 400 asukasta ja viemärilaitosten piirissä 94 500 asukasta.

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen rakentaminen alkoi Pohjois- Karjalassa 1970-luvun puolessa välissä. Tätä ennen esim. Joensuun kaupunki johti jätevedet Pielisjokeen ja käsittelynä käytettiin pelkästään sakokaivoja. Tilanne parani vuonna 1975, jolloin Kuhasaloon valmistui vaatimukset täyttävä jätevedenpuhdistamo. 1980-luvulla alkoi jätevedenpuhdistamoiden tehostuskierros ja se jatkui koko 1990 -luvun. Kirkonkyliin rakennettiin rinnakkaissaostus- tai jälkisaostuslaitokset. Nykyisin jätevedenpuhdistusta on keskitetty rakennetuilla siirtoviemäreillä suurempiin yksiköihin ja puhdistamoilla saavutettavat puhdistustehot ovat valtakunnallisestikin arvioiden korkeita.  Yli 100 asukasta palvelevia jätevedenpuhdistamoita on maakunnan alueella 18 kpl. Puhdistamoiden lukumäärä on vuosittain vähentynyt muutamalla siirtoviemärihankkeiden myötä.

Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueellaan yhdyskunnan vesihuollosta. Vesihuoltolaissa määritellyllä vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan yli 50 asukasta palvelevaa laitosta tai laitosta, joka jakaa vuorokaudessa yli 10 m³ talousvettä tai ottaa yli 10 m³ jätevettä vastaan silloin kuin se palvelee useampaa kuin muutamaa kiinteistöä. Tällaisia laitoksia on maakunnan alueella yhteensä 87 kappaletta, joista 14 on kunnallista vesihuoltolaitosta ja loput vesiosuuskuntia.

Kuntien vesihuoltolaitokset vastaavat pääosin kaava-alueiden vesihuollosta. Joissakin tapauksissa kuntien vesihuoltolaitoksilla on toiminta-alueita myös haja-asutusalueilla. etenkin talousveden jakelun osalta. Pääosa haja-asutusalueen vesihuoltolaitostoiminnasta on kuitenkin vesiosuuskuntien vastuulla.