Haja-asutuksen vesihuolto

1. Yleistä

Pohjois-Karjalassa asuu n. 20 300 asukasta vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja n. 40 900 asukasta viemäriverkostojen ulkopuolella.

Haja-asutusalueella toimivien vesiosuuskuntien toiminta on lähtenyt yleensä liikkeelle talousveden jakelusta, mutta vuosi vuodelta toiminta on enenevässä määrin laajentunut myös jätevesien viemäröintiin. Viemäreiden rakentamista on vauhdittanut jätevesienkäsittelyä koskevan lainsäädännön tarkistukset. Viemäröintihankkeiden myötä on viime vuosina saatu 300 - 400 kiinteistöä vuosittain keskitetyn jätevesiviemäröinnin piiriin. 

Osuuskuntien toteuttamat viemäröintihankkeet on pääosin toteutettu siten, että jätevedet voidaan johtaa kunnan omistamaan viemäriverkostoon ja edelleen kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Joissakin tapauksissa tämä ei ole pitkien välimatkojen takia ollut mahdollista, joten on toteutettu ns. kyläpuhdistamo, johon viemäröidyt  jätevedet on johdettu käsiteltäväksi. Tällaisia kyläpuhdistamoita on maakunnan alueella kolme kappaletta.

2. Haja-asutuksen veden hankinta

Haja-asutusalueilla käytettävä talousvesi on perinteisesti hankittu kaivoista ja lähteistä, ellei kiinteistöllä ole ollut mahdollisuutta liittyä esim. vesiosuuskunnan hallinnoimaan vesijohtoverkostoon. Verkostojen rakentaminen ei ole taloudellisesti mahdollista (pitkät välimatkat) koko maakuntaa kattavaksi, joten useissa kiinteistöissä veden hankinta joudutaan toteuttamaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin, kuten rengaskaivoilla tai porakaivoilla. Näissä kohteissa oman kaivon veden laatu ja veden määrä ovat merkittäviä asumismukavuuteen liittyviä tekijöitä.

Haja-asutusalueiden veden hankintaan liittyvissä kysymyksissä saa lisätietoa kunnasta terveystarkastajalta, ympäristönsuojelusihteeriltä ja rakennustarkastajalta sekä alueellisesta ELY-keskuksesta. Haja-asutuksen veden hankinnasta löytyy lisätietoja sivun oikean laidan linkeistä.

3. Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleessa ja vuonna 2011 tarkistetussa haja- asutuksen jätevesienkäsittelyä koskevassa asetuksessa annetaan määräyksiä mm. siitä, kuinka tehokkaasti jätevedet on käsiteltävä, mitä toimenpiteitä olemassa olevilta rakennuksilta edellytetään ja missä aikataulussa toimenpiteet on suoritettava.

Puhdistustehovaatimukset koskevat vesihuoltolaitoksien viemäriverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolisia alueita. Toiminta-alueiden sisällä kiinteistöllä on liittymisvelvollisuus verkostoon.

Jätevedenkäsittelyä koskevia määräyksiä voi olla lisäksi esim. kaavamääräyksissä, rakennusjärjestyksessä ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä on viime aikoina päivitetty usean kunnan alueella vastaamaan uudistunutta jätevesienkäsittelyä koskevaa lainsäädäntöä.

Haja- ja loma-asutuksen jätevesienkäsittelystä saa tietoa kunnan ympäristönsuojelusihteeriltä, rakennustarkastajalta sekä alueellisesta ELY-keskuksesta. Tietoa mm. erilaisista puhdistusjärjestelmistä ja näiden soveltuvuudesta eri kohteisiin saa myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämiltä sivulta. Maakunnassa käynnissä olevasta jätevesineuvontahankkeesta löytyy tietoa viereisestä linkistä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhdyshenkilö haja-asutuksen vesihuollon osalta:

Vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, p. 0295 026 177
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi