Kuljetukset ja logistiikka
Kuljetuksilla ja logistiikalla on suuri merkitys yritysten liiketoiminnassa ja materiaali- ja informaatiovirtojen hallinnassa. Kuljetukset aiheuttavat myös merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi yritysten on toiminnassaan otettava huomioon myös kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvät ympäristönäkökohdat.
Tehokkaampia tavarakuljetuksia vähemmin ympäristöhaitoin
Huolehtimalla kuljetuksiin liittyvistä ympäristöasioista yritys saattaa samalla lisätä toimintansa tehokkuutta, mikä tuo yritykselle säästöjä ja kilpailuetua. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen parantaa myös kuljetuksiin liittyvien riskien hallintaa. Kuljetusten käytännön suunnittelun lisäksi ympäristönäkökohtiin voidaan kiinnittää huomiota jo valittaessa tarkoituksenmukaisinta kuljetusmuotoa. Esimerkiksi rekka-autoja voidaan pitkillä matkoilla rahdata lasteineen rautatiekuljetuksina.
Tehokkaasti toimivien kuljetusten ansiosta ajosuoritteiden määrä vähenee, jolloin säästetään mm. polttoaine- ja kalustokustannuksissa. Kaluston täyttö- ja käyttöastetta voidaan nostaa mm. suunnittelemalla paluukuljetukset ja jakelureitit huolellisesti.
Ympäristöasioiden vastuullinen hoito on nykyisin tärkeää myös yrityskuvalle. Tällä on merkitystä erityisesti tavarankuljetuksiin ja henkilökuljetuksiin erikoistuneille ammattimaisille kuljetusliikkeille, joiden on kyettävä täyttämään asiakkaidensa asettamat ympäristövaatimukset.
Liikenteen hiilidioksidipäästöjä hillittävä
Tieliikenteen hiilidioksipäästöt olivat noin 12 miljoonaa tonnia eli 20 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2008.
Henkilö- ja pakettiautoille on tulossa sitovia hiilidioksidimääräyksiä. Henkilöautojen verotus on uudistunut siten, että suositaan energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten autojen hankintaa ja käyttöä.
Ammattiliikenteessä eri automerkkien kulutuserot voivat olla jopa 10–15 prosenttia. Polttoaineen kulutuksen hillitsemiseen tarvitaan myös kuljetusten tehokkaampaa logistiikkaa ja ekologisen ajotavan opetusta. Taloudellisesti ajava kuljettaja pääsee jopa 30 prosenttia pienemmällä polttoaineen kulutuksella kuin huolettomasti kaasutteleva.
Myös liikenneympäristö pitäisi kehittää mahdollisimman sujuvaksi. Keinoja ovat mm. kaava- ja liikennejärjestelypäätökset, hyvä liikenteen ohjaus opasteilla ja sujuvien kaistajärjestelyjen ja ajoreittien suunnittelu. Rakentamalla kunnollisia jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikkoja parannetaan myös liikenteen sujuvuutta.
Joulukuussa 2007 allekirjoitetussa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa on tavoitteena muun muassa, että kuljetuspalveluja tilaavat yritykset pyrkivät tehostamaan myös kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Energiatehokkuussopimukset ja ympäristöjärjestelmät
Tavarankuljetus- ja logistiikka-ala on solminut elinkeino- ja työministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen, jolla tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä vuosien 2001–2005 keskimääräisestä kulutuksesta vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteena on saada 60 prosenttia tavaraliikenteen yrityksistä tai rekisteröidyistä ajoneuvoista noudattamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa sopimusta.
Samanlainen "prosentti vuodessa" tehostamistavoite sisältyy elokuussa 2008 voimaan tulleeseen joukkoliikenteen energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen piiriin pyritään saamaan 80 prosenttia joukkoliikenteestä vuoteen 2016 mennessä.
Yksittäisen yrityksen näkökulmasta energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden toteutuminen merkitsee tuntuvia taloudellisia säästöjä. Yrityksen on sopimuksen seurannan ja raportoinnin takia liityttävä seurantajärjestelmään.
Tavarakuljetuksen seurantajärjestelmä on EMISTRA, joka voi olla osa SKAL:n PKY-Laatu-järjestelmää. Bussiliikenteessä toimitaan jonkin yleisesti hyväksytyn ympäristöhallintajärjestelmän (kuten ISO 14001, EMAS tai BAK- ympäristöjärjestelmä) mukaisesti. VR käyttää seurantaan RAILI-tietojärjestelmää.
Lisää tietoa energiatehokkuussopimusten tavoitteista, toteutuksesta ja yrityksille koituvista hyödyistä löytyy Motiva Oy:n verkkosivuilta.
Muissa kuin kuljetusalan yrityksissä kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvät energiatehokkuusnäkökohdat otetaan huomioon yhtenä osana niiden omia ympäristöjärjestelmiä. Kuljetuksiin liittyvät riskit
Kuljetuksista voi aiheutua ympäristöriski onnettomuustilanteissa. Erityinen onnettomuusriski liittyy mm. öljytuotteiden- ja kemikaalien sekä tartuntavaarallisten aineiden kuljetuksiin. Vaarallisten aineiden kuljetukset
Kotimaassa vaarallisten aineiden kuljetuksissa noudatetaan kaikkia kuljetusmuotoja koskevaa lakia (719/1994 muutoksineen). Laissa on lisäksi säännöksiä erikseen maantie-, rautatie-, meri- ja ilmakuljetuksia varten. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta teillä (277/2002) on säännöksiä mm. vaarallisten aineiden luokituksista, pakkauksista, tarvittavista asiapapereista, ajoneuvojen hyväksynnästä ja varusteista, ajoluvasta, vapaarajoista sekä rahtikirjan, pakkausten ja ajoneuvon merkinnöistä.
Euroopassa noudatetaan maiden välisissä vaarallisten aineiden maantiekuljetuksissa kansainvälistä ADR-sopimusta, joka on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta yhteneväinen kansallisten vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) kanssa. Rautatiekuljetuksissa noudatetaan vastaavasti kansainvälisiä RID-määräyksiä, ilmakuljetuksissa on käytössä ilmailumääräys OPS M1-18 ja merikuljetuksissa IMDG-säännöstö.
Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvästä lainsäädännöstä, luvista ja rajoituksista löytyy lisää tietoa liikenne- ja viestintäministeriön ylläpitämiltä verkkosivuilta (linkki sivun oikeassa reunassa). Jätteiden kuljetus ja siirto
Jätteiden keräystä ja kuljetusta harjoittavalla yrityksellä on oltava toimintaa varten asianmukaiset luvat. Ongelmajätteiden vaaraominaisuuksien vuoksi niiden kuljetuksissa on soveltuvin osin noudatettava vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia määräyksiä. Muuntogeenisten organismien kuljetukset
EU:n markkinoille hyväksytään ympäristön ja terveyden kannalta turvallisiksi todettuja muuntogeenisiä tuotteita.
Muuntogeenisten organismien (GMO) kuljetuksissa EU:n sisämarkkinoilla tulee ottaa huomioon tuotehyväksynnän mukainen turvallisuusarviointi ja tarvittavat pakkausmääräykset. Luvanhaltijaa sitoo muunotgeenisten organismien käytössä ja kuljetuksissa yleinen huolellisuusvelvoite. Erityistapauksissa, esimerkiksi laboratoriotutkimuksissa käytettävien patogeenisten GM-mikrobien, kuljetuksiin sovelletaan lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia määräyksiä. Suomessa geenitekniikan lautakunta voi tarvittaessa antaa GMO-kuljetuksia koskevia ohjeita.
Muuntogeenisten organismien tuonnissa EU:n ulkopuolelta noudatetaan Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan määräyksiä ja viennissä EU:n ulkopuolelle pöytäkirjan mukaista niin sanottua EU:n GMO-vientiasetusta.
Tuojamaa tekee muuntogeenisten organismien vastaan ottamisesta riskinarviointiin perustuvan päätöksen. GMO-kuljetuksia seuraa asiakirja, josta ilmenee mm. GMO:n tunniste-, käsittely- ja pakkaamistiedot sekä lastin haltijan tiedot. Pöytäkirjan alainen bioturvallisuuden tietojärjestelmä (Biosafety Clearing-House) sisältää maailmanlaajuisesti GMO- ja bioturvallisuustietoa.
Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen, ympäristöministeriö, puh. 050 525 0893, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (ajoneuvopäästöt)
Neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä, ympäristöministeriö, puh. 050 362 2041, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (muuntogeeniset organismit)
Ylitarkastaja Kaija Rainio, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (jätteet)
|