Lauhanvuori

Koodi

FI0800001

Kunta

Honkajoki, Isojoki, Kauhajoki

Pinta-ala

4992 ha

Aluetyyppi  

SCI

Alueen kuvaus:

Lauhanvuori on hiekkakivestä muodostunut moreeni- ja kalottivuori. Sen laki kohoaa 231 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle ja on siten Länsi-Suomen korkein kohta. Lauhanvuoren hyvin vettä läpäisevillä rinteillä on poikkeuksellisen paljon lähteitä. Niistä saavat alkunsa mm. Isojoki, Karvianjoki, Lapväärtinjoki ja Kauhajoki. Lähdepurojen varsilla on yleisesti myös erilaisia lähdekorpia. Ravinnerikkaiden pohjavesien ansiosta lähdealueiden kasvillisuus on vaateliasta. Osa merkittävimmistä lähdealueista, mm. Huhtakorvenkivijadan lounaispuolinen lähteikkö, on nykyisen kansallispuiston ulkopuolella yksityismaalla.

Lauhanvuoren metsät ovat pääasiassa kuivia kanerva- tai jäkäläkankaita. Vedenkoskemattomilla mailla vuoren laella sekä etenkin lähdepaikkojen ympäristössä alavilla kankailla ja tihkuvetisillä rinteillä esiintyy myös tuoreita ja lehtomaisia kangasmetsiä sekä lehtojuotteja. Alueen suoluonto on monipuolinen. Tyypillisiä ovat erityisesti pienehköt, hiekkapohjaiset keidassuot. Niiden erikoisuutena ovat runsaana esiintyvät lähdepaikat, joiden rehevä kasvillisuus poikkeaa täysin ympäröivien soiden kasvillisuudesta. Vallitsevia suotyyppejä ovat kuitenkin karut nevat ja rämeet. Soista huomattavimpia ovat Majaletto, Kärkikeidas, Likolammit, Lohikeidas ja Siioninkeidas. Lauhanvuoren alueella on runsaasti myös erilaisia korpia, erityisesti vuoren etelään viettävällä osalla Isojoen latvaluomien alkulähteillä. Korvet jatkuvat alempana kapeina juotteina purojen varsilla. Paikoin purojen varrella esiintyy myös luhtaisia nevoja. 

Suojelutilanne:

Kansallispuisto  

73 %

Ei suojeltu

27 %

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Kohteeseen kuuluvat Lauhanvuoren kansallispuisto, soidensuojelun perusohjelman alueet: Majaletto ja Siioninkeidas-Mustakeidas sekä soidensuojelun perusohjelman täydennysehdotukset: Maaliuuninmaa, Mustikkaviita ja Fatipyöränkeidas-Nööpinneva. Noin 73% alueesta kuuluu kansallispuistoon. Muut alueet ovat edelleen suojelun ulkopuolella. Yksityisomistuksessa olevat alueet hankitaan valtiolle kansallispuistoon liitettäväksi.

Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

0 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion
fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

1 %

*Keidassuot

25 %

Fennoskandian lähteet ja lähdesuot

0 %

*Aapasuot

5 %

*Boreaaliset luonnonmetsät

1 %

Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit

25 %

*Puustoiset suot

0 %

* = priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

Canis lupus
Lutra lutra
Lynx lynx
Pteromys volans
Ursus arctos

susi
saukko
ilves
*liito-orava
karhu

* = priorisoitu laji

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

Falco columbarius
Aegolius funereus
Bubo bubo
Sterna hirundo
Pluvialis apricaria
Caprimulgus europaeus  
Gavia arctica
Grus grus
Cygnys cygnys
Tringa glareola
Porzana porzana
Tetrao urogallus
Podiceps auritus
Dryocopus martius
Emberiza hortulana
Lanius collurio
Ficedula parva
Picoides tridactylus
Bonasa bonasia
Circus cyaneus
Philomachus pugnax
Asio flammeus
Glaucidium passerinum

ampuhaukka
helmipöllö
huhhkaja
kalatiira
kapustarinta
kehrääjä
kuikka
kurki
laulujoutsen
liro
luhtahuitti
metso
mustakurkku-uikku
palokärki
peltosirkku
pikkulepinkäinen
pikkusieppo
pohjantikka
pyy
sinisuohaukka
suokukko
suopöllö
varpuspöllö

Julkaistu 8.8.2013 klo 10.47, päivitetty 8.8.2013 klo 11.42

Aihealue: