LAUSUNTO YNIPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, OIKORATA KERAVA/JÄRVENPÄÄ - LAHTI

U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L
Helsinki 21.5.1996
DNro 0195R006-53

Ratahallintokeskus on kirjeellään 9.1.1996 saattanut vireille ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.

Ympäristvaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen perusteella Kerava/Järvenpää - Lahti -oikoratahankkeeseen tuleee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ympäristökeskus.

Ratahallintokeskus on perustanut kuntien ja muiden viranomaisten yhteistoiminnan edistämiseksi hankkeen suunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia ohjaavan työryhmän. Yhteysviranomaisen edustaja on ollut tässä ryhmässä asiantuntijana.

Uudenmaan ympäristökeskus on 12.4.1995 antanut yhteysviranomaisen lausunnon hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Hanke ja sen vaihtoehtoiset ratkaisut

Oikorata Kerava/Järvenpää-Lahti on tarkoitettu osaksi Helsingistä itään suuntautuvan rataverkon kehittämistä. Rata suunnitellaan siten, että sitä voidaan ajaa 300 km/h. Nopeiden junien mitoitusnopeutena käytetään 220 km/h. Perusparantamisosuudella pyritään mahdollistamaan nopeustaso 220 km/h kallistuvakorisella kalustolla ja 160 km/h perinteisellä kalustolla.

Arviointiselostuksessa on tarkasteltu neljää oikoratavaihtoehtoa ja nykyisen radan parantamista nopeaa junaliikennettä varten. Oikorata erkanee pääradalta joko Keravan pohjoispuolelta (Kytömaa) tai Järvenpään pohjoispuolelta (Nuppulinna) ja liittyy Riihimäki-Lahti -rataan Herralassa. Suunnittelualue alkaa Keravan asemalta ja päättyy Lahden asemalle.

Oikoratavaihtoehtoja on suunnittelun aikana ollut esillä useita kymmeniä. Niiden maastokäytävät perustuvat pääosin aiemmin niin kutsutussa Savonrataprojektissa tutkittuihin sekä liikenneministeriön tarveselvityksen pohjana olleisiin alustaviin linjauksiin.

Suunnittelun aikana on karsittu sellaisia vaihtoehtoja, joilla ei ollut merkittäviä etuja jäljelle jätettyihin verrattuna ja joiden haitat olivat suuret. Vaihtoehtojen vertailuun otettiin viisi Mäntsälän eteläpuolista ja kuusi Mäntsälän pohjoispuolista tarkennettua linjausta. Näitä vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia kuvataan ympäristövaikutusten arviointiohjelman jälkeen tehdyssä vertailumuistiossa.

Vaihtoehtojen vertailumuistiosta saamiensa lausuntojen perusteella hankkeesta vastaava valitsi jatkosuunnitteluun kaksi Mäntsälän eteläpuolista ja kaksi pohjoispuolista linjausta. Näistä muodostuu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarkasteltavat neljä oikoratavaihtoehtoa.

Hankkeesta vastaava Ratahallintokeskus (30.6.1995 saakka Valtion rautatiet)

Arviointiselostuksen asiakirjat

Hankkeesta vastaava on laatinut ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostuksessa esitetään tiedot, hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena on hankkeen alustava yleissuunnitelma, joka on kuvattu erillisessa raportissa. Näiden lisäksi suunnittelussa tuotettuja asiakirjoja ovat vaihtoehtojen vertailumuistio ja raportit vaihtoehtojen liikennetaloudesta. Arviointiselostuksen jälkeen valmistui hankkeesta yhdyskuntarakenteellisten ja -taloudellisten vaikutusten selvitys.

Asiaan liittyvät muut hankkeet

Oikorataan ei varsinaisesti liity muita hankkeita, mutta se voi merkitä paikallisesti merkittäviä tie- ja siltajärjestelyjä.

Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Oikoratahankkeen alustavan yleissuunnitelman laatiminen on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn rinnalla. Ratahallintokeskus on pyytänyt kuntien ja muiden tarvittavien viranomaisten lausuntoja alustavasta yleissuunnitelmasta samanaikaisesti kun ympäristökeskus on kuullut arviointiselostuksesta.

Hankkeen toteuttaminen vaatii kaavamuutoksia. Hollolan kunta on käynnistänyt osayleiskaavan laatimisen Herralan-Hakosillan alueelle.

Oikoratahanke sisältyy Päijät-Hämeen valmisteilla olevaan seutukaavaehdotukseen. Se on ollut nähtävillä samanaikaisesti oikoradan YVA-selostuksen kanssa.

Oikoratahanke sisältyy myös Uuderunaan liiton Mäntsälä-Pornainen-seutukaavaluonnokseen, joka on ollut nähtävillä samanaikaisesti oikoradan YVA-selostuksen kanssa.

Arviointiselostuksesta kuuleminen ja tiedottaminen

Arviointiselostuksen vireilläolosta on ilmoitettu Keravan, Järvenpään, Orimattilan, Lahden, Hyvin kään ja Riihimäen kaupunkien sekä Tuusulan, Mäntsälän, Kärkölän, Hollolan ja Hausjärven kuntien ilmoitustauluilla. Hankkeesta vastaava on järjestänyt asiasta esitteytilaisuuksia Järvenpäässä, Hollolassa, Riihimäellä ja Mäntsälässä. Yhteysviranomaisen edustaja on ollut mukana esittelytilaisuuksissa.

Kuulutus arviointisetostuksesta on julkaistu seuraavissa lehdissä: Helsingin Sanomat, Keski-Uusimaa, Hyvinkään Sanomat, Tuusulan viikkouutiset, Etelä-Suomen Sanomat, Riihimäen Sanomat, Hämeenkulma, Mäntsälä-lehti, Orimattilan seutu, Orimattilan Sanomat, Uusi Lahti, Hollolan seutu, Riihimäki ja ympäristö, Hämeen Sanomat sekä Hämeen kansa.

Lausunnot ja muistutukset

Arviointiselostuksesta on jätetty. yhteysviranomaiselle 22 viranomaislausuntoa sekä 61 muiden yhteisöjen ja yksityisten lausuntoa. Ne on otettu huomioon yhteysviranomaisen lausuntoa valmisteltaessa ja ne toimitetaan ratahallintokeskukselle mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavaksi.

Yksityishenkilöiden muistutukset keskittyvät lähinnä vastustamaan oikoratavaihtoehtoja ja oikorataa yleensä. Oikorataa puoltavissa lausunnoissa ympanstövaikutusten arviointia pidetään ansiokkaana ja riittävänä. Sen sijaan nykyisen radan parantamista kannattavissa lausunnoissa ympäristövaikutusten arviointia pidetään puutteellisella ja oikoratavaihtoehtoa suosivana.

Oikorata vai nykyisen radan parantaminen

Nykyisen radan varren kunnat eivät kannata oikoratavaihtoehtoa. Niiden mielestä oikoradan suunnittelupäätöksen pohjana vuodelta 1992 oleva Itäradat -tarveselvitys on vanhentunut. Tästä syystä oikoradan suunnittelun tarkastelunäkökulmaa pidetään sekä ympäristövaikutusten että yhdyskuntatalouden kannalta liian suppealla. Ratahankkeen vaikutuksien katsotaan vääristyvän kun tarkastelualueena on ainoastaan oikoradan välitön vaikutusalue.

Oikoratavaihtoehtoa vastustavien lausuntojen mukaan nykyisen radan parantamista ei ole käsitelty todellisena vaihtoehtona, eikä sen vaikutuksia ole selvitetty samalla tarkkuudella kuin oikoratavaihtoehtojen vaikutuksia.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi

Erityisesti Hämeen lääninhallitus ja Hämeen ympäristökeskus pitävät hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointia pinnallisella. Tietoja on kaivattu muun muassa hankkeen vaikutuksista asukkaiden työssäkäyntiin, virkistykseen ja palveluiden saatavuuteen.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Ympäristövaikutusten arviointi on Kerava/Järvenpää - Lahti ratavaihtoehdon valinnan kannata riittävä. Sen sijaan oikoradan suunnittelupäätöksen perustana olleet yhteiskunnalliset olot ovat muuttuneet niin paljon, että ennen mahdollisen toteutuspäätöksen tekemistä on perusteltua tarkastella uudelleen Helsingistä itäänpäin suuntautuvan rataliikenteen muitakin vaihtoehtoja.

Tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan luonnon ja kestävän kehityksen kannalta R-vaihtoehto on hyvä ratkaisu, koska se perustuu nykyisen radan parantamiseen. Radan rakentamisen haitat jäävät kokonaisuus huomioon ottaen vähäisiksi. Asuinrakennuksia ei jouduta lunastamaan. Muutokset maisemassa ja luonnossa kohdistuvat suppealle alueelle nykyisen radan kummallekin puolelle.

Rata on nykyisellään yhdyskuntia ja luontokokonaisuuksia rajaava tekijä, joten tilanne ei muutu ratkaisevasti lisäraiteen rakentamisen myötä. Meluhaitat lisääntyvät liikennemääri- en kasvaessa. Toisaalta rakennustöiden yhteydessä tehtävinä melusuojauksilla on mahdollista vähentää nykyisinkin melulle altistuvien määrää. Nykyisen radan parantaminen ei levitä radan haitallisia ympäristövaikutuksia kokonaan uusille alueille.

Rautatieliikenteen ympäristöeduista huolimatta uusi oikorata aiheuttaa valittavasta linjauksesta riippumatta myös merkittäviä haitallisia vmpäristövaikutuksia. Oikoradan rakentaminen muuttaa useiden yhdyskuntien ja kylien rakennetta ja vaikuttaa paikallisiin yhteyksiin. Radan rakentamisen myötä joudutaan lunastamaan 17-40 asuinrakennusta. Oikorata tuo melua uusille alueille, pirstoo yhtenäisiä luonnonalueita, aiheuttaa luononarvojen menetyksiä ja muutoksia maisemaan.

R-vaihtoehto on rakentamiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. Laskennallisilta vertailukustannuksiltaan oikoratavaihtoehdot ovat edullisempia, mutta merkittävä osa vertalukustannuksista syntvy laskennallisista aikasäästöistä. Tämän merkitys on vähintäänkin arvostuksenvarainen.

Uudenmaan ympäristökeskus pitää ympäristön kannalta parhaana vaihtoehtona nykyisen radan parantamista. Loppuvaiheen tarkasteluissa esillä olleiden oikoratavaihtoehtojen ympäristövaikutusten eroja ympäristökeskus ei pidä vaihtoehdon valinnan kannalta ratkaisevina. Oikoradan sijoittaminen Lahden moottoritien läheisyyteen on kuitenkin monien ympäristövaikutusten näkökulmasta edullista.

Hankkeen mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä ympäristöselvityksiä tulee tarkentaa. Erityistä huomiota tulee lausuntojen perusteella kiinnittää hankkeen sosiaalisiin vaikutuksiin ja meluntorjuntaan. Meluhäiriöitä ja niiden torjuntaa tulee tarkastella käyttäen valtioneuvoston päätöksellä annettuja ohjearvoja sekä päivä- että yömelutasojenkin osalta.

Kokonaisuudessaan ympäristövaikutusten arviointi on palautteen perusteella onnistunut. Laaja tiedottaminen, vuorovaikutteisuus ja runsas esitteivaineisto ovat lisänneet kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnin kytkeminen osaksi alustavaa yleissuunnittelua on mahdollistanut esille tulleiden ympäristönäkökohtien ottamaan huomioon suunnittelussa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on selkeä ja havainnollinen, vaikka suunnittelutehtävä on ollut laaja ja monitahoinen.

Lausuntojen ja muistutusten nähtävilläolo

Yhteysviranomainen toimittaa hankkeesta vastaavalle arviointiselostuksesta jätetyt lausunnot ja muistutukset. Luettelo lausunnonantajista on liitteenä. Alkuperäiset lausunnot ja muistutukset säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksen arkistossa.

Johtaja Leena Saviranta

Ylitarkastaja Jorma Jantunen

LIITE Luettelo lausunnonantajista

TIEDOKSI Ympäristöministeriö Liikenneministeriö Museovirasto Uudenmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Itä-Uudenmaan liitto Hämeen liitto Uudenmaan lääninhallitus Hämeen 1iitto Uudenmaan tiepiiri Hämeen tiepiiri Helsingin kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Hämeen ympäristökeskus Hausjärven kunta Hollolan kunta Hyvinkään kaupunki Järvenpään kaupunki Keravan kaupunki Kärkölän kunta Lahden kaupunki Mäntsälän kunta Orimattilan kaupunki Riihimäen kaupunki Tuusulan kunta

LIITE Luettelo lausunnonantajista ja muistuttajista

Ympäristäministeriö Tielaitos Hämeen tiepiiri Uudenmaan liitto Hämeen liitto Hämeen ympäristökeskus Itä-Uudenmaan liitto Museovirasto Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Hämeen lääninhallitus Uudenmaan lääninhallitus Päijät-Hämeen liitto Hausjärven kunta Hollolan kunta Hyvinkään kaupunki Järvenpään kaupunki Keravan kaupunki Kärkölän kunta Lahden kaupunki Mäntsälän kunta Orimattilan kaupunki Riihimäen kaupunki Tuusulan kunta Arolan-jokelanseudun kylätoimikunta Area Matkatoimisto Asunto Oy Nuotti-Salpa Herralan kylätoimikunta Helsingin kauppakamari Hollolan Vihreät kunnanvaltuutetut Luhdantien hoitokunta Mertien Metsästäjät ry. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ry. Mäntsälän riistanhoitoyhdistys Ohkolan Metsästysseura ry. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen sos.dem. kunnallisjärjestö Riihimäki-Seura ry Sahajärviyhdistyksen hallitus Yhtymä Sepponen & Hauhia STTK:N Pohjois-Uudenmaan Paikallistoimikunta Tuusulan Maataloustuottajain yhdistys Tuusula-Seura

Lisäksi yksityishenkilöiden muistutuksia on 42 kpl. Näissä on 407 allekirjoittajaa.