Lupamenettely vai vihreän jätteen siirto

Pääsääntöisesti jätteen siirtoon maasta toiseen tarvitaan jätesiirtolupa. Lupamenettelyä kevyempää menettelyä noudatetaan esimerkiksi vaarattomien ns. vihreiden jätteiden siirroissa OECD:n sisällä hyödyntämistä varten.

Jätteen viejä on velvollinen selvittämään,

  • tarvitaanko jätteen siirtoon lupa (ns. ilmoitusmenettely) vai
  • sovelletaanko vihreän jätteen siirtomenettelyä.

Jätesiirroista, jotka eivät ole yllä mainittujen menettelyjen mukaisia, voi toimijalle seurata jätelaissa säädetty rangaistus.

Lupaa edellyttävän jätteen siirtoon Suomesta tarvitaan Suomen ympäristökeskuksen myöntämä jätesiirtolupa sekä myös jätteen vastaanottajamaan ja mahdollisten kauttakulkumaiden jätesiirtoviranomaisten hyväksynnät siirtoon. Jos taas kyseessä on vihreän jätteen siirto, jätesiirron mukaan on liitettävä lomake, EU:n jätteensiirtoasetuksen liite VII. Lisäksi ilmoittajan ja vastaanottajan on solmittava tietyt ehdot täyttävä sopimus.

Jätteen siirtoa suunniteltaessa kannattaa ottaa yhteyttä lähtömaan toimivaltaiseen viranomaiseen toimintaohjeiden saamiseksi.

Siirtomenettelyyn vaikuttavat seikat

Jätesiirroissa noudatettavat menettelyt määritellään EU:n jätteensiirtoasetuksessa N:o 1013/2006. Alla käydään läpi menettelyn valintaan vaikuttavia asioita.

1. Jätteiden luokittelu

Jätteet on luokiteltu EU:n jätteensiirtoasetuksen eri liitteisiin niiden ominaisuuksien perusteella. Luokittelu perustuu OECD:n neuvoston päätökseen ja Baselin sopimuksen liitteisiin, joista jäteluettelot on otettu jätteensiirtoasetuksen liitteeksi III (vihreä jäteluettelo) ja IV.

Jätteen viejän on tärkeää tietää, mihin asetuksen liitteeseen siirrettävä jäte on luetteloitu, jotta saadaan selville kumpaa menettelyä jätesiirroissa on noudatettava. Vihreään jäteluetteloon on sisällytetty sellaisia jätteitä, joiden siirroista maasta toiseen hyödynnettäviksi ei todennäköisesti aiheudu riskiä ympäristölle. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi metalliromu, keräyspaperi ja käsittelemättömän puun jäte. Niitä saa pääsääntöisesti siirtää OECD:n jäsenmaasta toiseen noudattaen vihreän jätteen siirtomenettelyä. Liitteen IV jäteluettelon jätteet kuuluvat aina lupamenettelyn piiriin. Jätteisiin, joita ei mainita näissä luetteloissa, sovelletaan myös lupamenettelyä.

2. Hyödyntäminen vai  loppukäsittely

Noudatettavaan siirtomenettelyyn vaikuttaa myös se, päätyykö jäte vastaanottomaassa hyödynnettäväksi vai loppukäsittelyyn. Kaikki loppukäsiteltäväksi vietävät jätteet kuuluvat aina lupamenettelyn piiriin riippumatta siitä, onko jätteillä vaaraominaisuuksia vai ei.

Jätteen hyödyntäminen ja loppukäsittely määritellään jätelain 646/2011 6 §:ssä ja tarkemmin jäteasetuksen 179/2012 liitteissä 1 ja 2.

  • Jätteen hyödyntämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten (JL 6 § 15 kohta)
  • Jätteen loppukäsittelyllä tarkoitetaan jätteen sijoittamista kaatopaikalle, polttoa ilman energian talteenottoa tai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa, joka ei ole jätteen hyödyntämistä, vaikka toiminnan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältämän aineen tai energian hyödyntäminen, mukaan lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyä varten (JL 6 § 16 kohta)

3. Jätelain tuonti- ja vientirajoitukset

Jätelain 109 § rajoittaa jätteiden vientiä loppukäsiteltäväksi ja sekalaisen, kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen vientiä hyödynnettäväksi. Vientilupaa haettaessa Suomen ympäristökeskus edellyttää, että yritys toimittaa hakemuksessaan asianmukaiset perusteet viennille.

Jätelain 109 §:ssä on lueteltu alla olevat ehdot, joista jonkin täyttyessä vienti voidaan sallia.

  1. Suomessa ei ole teknisiä tai taloudellisia edellytyksiä taikka tarvittavia laitoksia jätteen käsittelemiseksi hyväksyttävällä tavalla;
  2. jäte käsitellään ympäristönsuojelun kannalta olennaisesti paremmin kuin Suomessa;
  3.  jäte käsitellään tavalla, joka olisi ympäristönsuojelun kannalta hyväksyttävä Suomessa ja joka on kokonaiskustannuksiltaan olennaisesti edullisempi kuin käsittely Suomessa;
  4. siirto tehdään uuden käsittelymenetelmän kokeilemiseksi tai muuta koetoimintaa varten; tai
  5. muun kuin vaarallisen jätteen siirto perustuu jätehuollon alueelliseen yhteistyöhön Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan kuntien kesken.

Suomen ympäristökeskus katsoo, että kohdassa 3) mainittu ”kokonaiskustannuksiltaan olennaisesti edullisempi” tarkoittaa vähintään 60 % edullisempaa kokonaiskustannusta. Kokonaiskustannuksiin lasketaan käsittelykustannuksien lisäksi kuljetuskustannukset ja viranomaismaksut lupien käsittelystä.

Suomen ympäristökeskus seuraa sekalaisen yhdyskuntajätteen synnyn ja käsittelyn tilannetta. Vientilupien myöntämisedellytyksenä on lain ehtojen täyttyminen.

Jätelain 110 § rajoittaa jätteiden siirtoa Suomeen. Pykälässä on lueteltu ehdot, joiden täyttyessä tuonti loppukäsiteltäväksi on sallittua.

4. Vastaanottava maa

Jätteen vastaanottava maa vaikuttaa noudatettavaan siirtomenettelyyn.

Jätteen vienti loppukäsiteltäväksi muuhun kuin toiseen EU- tai EFTA-maahan on kielletty.

Hyödynnettäväksi tarkoitetun vaarallisen jätteen vientikielto koskee vientejä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.

Vihreän jätteen (liite III, luettelo B) siirtoja hyödynnettäväksi OECD:n ulkopuoliseen maahan koskee asetus 1418/2007 (viimeisin muutos 733/2014). Jätteen Basel- tai OECD-nimikkeen mukaan määräytyy, sovelletaanko jätteen vientiin kieltoa, lupamenettelyä tai vihreän jätteen siirtomenettelyä. Myös vastaanottomaan mahdolliset omat säädökset on huomioitava.

Kiina on asettanut uusia tuontirajoituksia tietyille jätteille 1.1.2018 alkaen. Tuontikielto koskee useita jätteitä, kuten esimerkiksi sekalaista muovijätettä, lajittelematonta paperijätettä sekä tekstiilijätteitä. Asetus 1418/2007 ei sisällä vielä kyseisiä Kiinan rajoituksia. Viejä on vastuussa siitä, että noudattaa vastaanottomaassa kulloinkin voimassa olevia säädöksiä.

Alankomaiden jätesiirtoviranomainen on kerännyt internet-sivuilleen tietoa jätteiden tuontia koskevasta lainsäädännöstä Kiinassa: Chinese regulations on incoming waste

Julkaistu 9.9.2013 klo 13.11, päivitetty 21.9.2018 klo 15.13