Luonnonsuojelulain 47 §:n nojalla erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kielto on voimassa sen jälkeen kun, Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus on tehnyt ja antanut tiedoksi päätöksen alueen rajoista. Erityisesti suojeltavat lajit ovat sellaisia uhanalaisia lajeja, joiden häviämisuhka on ilmeinen. Lajit ilmenevät luonnonsuojeluasetuksen liitteestä 4.
ELY-keskus voi myöntää luvan kiellosta poikkeamiseen, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Mikäli kyseessä on luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka, poikkeus voidaan kuitenkin myöntää vain 49 §:n mukaisesti. Niissä tapauksissa poikkeusperusteet ovat tiukat, ja ne on määritelty luontodirektiivin 16 (1) artiklassa. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5.
Mikäli kiellosta aiheutuu omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta täysi korvaus. Ensin on kuitenkin haettava lupaa poiketa kiellosta, paitsi jos on ilmeistä, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Mikäli lupaa ei myönnetä, voi hakea korvausta luonnonsuojelulain 53 §:n perusteella.