Hyppää sisältöön

Kansallista aineistoa päästöjen määrittämiseen

Ympäristöministeriön toimeksiannosta Suomen ympäristökeskus kehittää menetelmiä ja ylläpitää tietoa kansallisista päästöjen arviointimenetelmistä sekä pitää tietoa toiminnanharjoittajien ja viranomaisten saatavilla. Tätä tietoa tarvitaan mm. kun toiminnanharjoittajat toimittavat päästötietoja esimerkiksi Euroopan päästörekistereihin (EPER ja E-PRTR).

Kansallista toimialakohtaista aineistoa päästöjen määrittämiseen on tuotettu viidelle toimialalle: energiantuotannolle, metsäteollisuudelle, mataloudelle, kaatopaikkoille sekä tuoteperäisille päästöille.

Energiantuotannon aineistoa

Päästötiedoissa ilmoitetaan ensisijaisesti laitoskohtaiset mittaustiedot. Jos tällaista tietoa ei ole saatavilla, voidaan käyttää kansallisesti sovittuja menetelmiä ja oletuspäästökertoimia. Energiatuotannon kertoimet tulevat muuttumaan ainakin PAH4-yhdisteiden osalta vuosien 2020 ja 2021 aikana.

Metsäteollisuuden aineistoa

Metsäteollisuus ry ja valtion ympäristöhallinto on koonnut menettelytapoja, joilla metsäteollisuus pystyy selvittämään ja raportoimaan päästönsä ilmaan, veteen ja jätteisiin Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen (E-PRTR) N:o 166/2006/EY mukaisesti.

Maatalouden aineistoa

Suomen ammoniakkipäästöistä ilmaan noin 90 % on maatalouden toiminnoista aiheutuvia ja noin 10 % muista päästölähteistä, ml. teollisuuden toiminnot (lähde: Suomen inventaarioraportit Kaukokulkeutumissopimukselle).

  • Kotieläintalouden ammoniakkipäästöjen laskentaperiaatteet on esitetty julkaisussa
    FE8/2009 Development of the ammonia emission inventory in Finland. Revised model for agriculture https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38030

Kaatopaikkojen metaanipäästöjen aineistoa

Kaatopaikkojen metaanipäästöt biohajoavista jätteistä on maataloussektorin ohella keskeisin Suomen metaanipäästöjen aiheuttaja.

Kaatopaikkojen metaanipäästöjä ei pystytä nykyään luotettavasti määrittämään mittaamalla ja näiden päästöjen määrittäminen perustuukin mallilaskelmiin. Jotta mallilaskelmilla päästäisiin luotettaviin tuloksiin, mallien pitää perustua menetelmiin, joissa metaanihajoamisen hitaus otetaan huomioon. Tämä reunaehto aiheuttaa sen, että päästöjen laskenta on monimutkaisempi prosessi kuin pelkän aktiviteettitiedon kertominen päästökertoimella ja sen, että jonkintasoista aktiviteettitietoa tarvitaan jopa vuosikymmenien takaa. Tältä sivulta ladattavissa oleva laskentamalli pyrkii helpottamaan edellä mainittua kahta vaikeutta päästöjen laskennassa. Lisäksi laskentamallin avulla pyritään saamaan toiminnanharjoittajilla yhtenäinen perusta laskennassa tarvittavista parametreista.

Ladattava laskentamalli (xls 2,6 Mt) laskee FOD-menetelmällä (First Order Decay) kaatopaikan metaanipäästöt biohajoavista jätteistä (yhdyskuntajätteiden lisäksi myös muista jätteistä). Laskentamenetelmä on IPCC:n ohjeiden mukainen ja Ilmastosopimuksen kasvihuonekaasuinventaarioissa Suomen kaatopaikkojen metaanipäästöt lasketaan tällä menetelmällä. Oheistietona malli antaa myös massatasemenetelmän mukaiset päästötiedot. Lisäksi mallin tuloksista saa selville biohajoavien jätteiden määräosuuden yhdyskuntajätteistä (kaatopaikkakäsitellyistä). 

Mallin lyhyt käyttöohje on ladattavan tiedoston ensimmäisessä excel-taulussa. Ladattavaa laskenta-mallia saa käyttää vapaasti päästötietojen raportoinnin apuna. Sen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty.

Tuoteperäiset päästöt

Teollisen toiminnan päästöjen vähentyessä viime vuosikymmeninä on tuotteiden käytöstä peräisin olevien päästöjen osuus kasvanut. Tuoteperäisten päästöjen kasvu johtuu tuotteiden ja niissä olevien kemikaalien määrän kasvusta. 

Tuoteperäisistä päästöistä ja niiden arviointimenetelmistä on koottu Pohjoismaiden ministeriöneuvoston tuella raportti. Raportti käsittelee tuotteiden sisältämiä kemikaaleja koskevia tietolähteitä ja lainsäädäntöä, päästöjen syntymekanismeja sekä seuraavia tuoteryhmiä: rakennustuotteet, elektroniikkalaitteet, huonekalut, nanomateriaalit, pakkausmateriaalit, lääkkeet ja hygieniatuotteet sekä puhdistusaineet, pestisidit, tekstiilit ja nahkatuotteet sekä lelut ja halpakorut.

 

Julkaistu 18.9.2014 klo 12.09, päivitetty 5.6.2020 klo 11.33
Aihealue: