Helen Oy, Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntäminen Helsingin kaukolämmön tuotannossa

Hankkeen kuvaus

Hanke perustuu Porvoon Kilpilahden teollisuusalueelle sijoitettaviin lämpö­pumppuihin, joiden tuottama kaukolämpö johdetaan Helsingin Vuosaareen lämmönsiirtolinjaa pitkin.

Hankkeen vaihtoehdot

Hankkeessa tarkastellaan yhteensä seitsemää vaihto­ehtoista Kilpilahden teollisuusalueen ja Vuosaaren voimalaitosalueen välisen lämmön­siirtolinjan reittiä. Reitit sijoittuvat Porvoon, Sipoon ja Helsingin alueille ja yhdessä vaihtoehdossa (VE7) vähäiseltä osin myös Vantaan kaupungin alueelle. Lämmönsiirtolinjan kokonaispituus on vaihtoehdosta riippuen 23–27 km. Linja kulkee osan reitistä maahan tai kallioon kaivettuna maaputkena ja osan kallio­perään louhittavana tunnelina. Maaputki­osuuksilla avoleikkauksen leveys on kokonaisuudessaan noin 20–25 metriä. Tunneli­osuudet kulkevat syvällä kallioperässä, mutta tunneleiden suuaukot, ajotunnelit ja pystykuilut edellyttävät maanpäällistä rakentamista. Vuosaaren voima­laitos­alueelle sijoittuu lämmön­siirrinasema sekä liitos nykyiseen kaukolämpö­verkkoon. Siirrettävä kauko­lämpöteho on alustavasti enintään noin 600 MW.

Esiselvityksen ja alustavan yleissuunnittelun perusteella tarkempaan tarkasteluun on YVA-ohjelmassa valittu yhteensä seitsemän vaihtoehtoista lämmönsiirtoreittiä (VE1–VE7).

  • Vaihtoehdossa VE1 lämmönsiirtolinjaus kulkee eteläistä reittiä. Lämmönsiirtolinjaus alkaa Kilpilahdesta maaputkena, Sipoonlahden itäpuolella Eriksnäsin asuinalueen eteläpuolella linjaus menee tunneliin, ja tunnelissa linjaus kulkee Vuosaareen. Reitin VE1 kokonaispituus on yhteensä noin 24 kilometriä.
     
  • Vaihtoehto VE2 kulkee pohjoista reittiä ja pääosin Porvoonväylän suuntaisesti. Lämmönsiirtolinjaus alkaa Kilpilahdesta maaputkena ja kulkee Kilpilahdentien vieressä Porvoonväylälle asti. Sipoonlahden itäpuolella Kallbäckin teollisuusalueen ja Porvoonväylän eteläpuolella linjaus menee tunneliin. Tunnelista takaisin maanpinnalle linjaus tulee Sipoonlahden länsipuolella Falkbergin ja Porvoonväylän eteläpuolelle, ja kulkee maaputkena Helsingin Salmenkallioon, josta eteenpäin linjaus menee tunnelissa Vuosaareen. Reitin VE2 kokonaispituus on yhteensä noin 27 kilometriä.
     
  • Vaihtoehdossa VE3 lämmönsiirtolinjaus siirtyy eteläiseltä reitiltä (VE1) Sipoonlahden kohdalla pohjoiselle reitille (VE2). Reitin VE3 kokonaispituus on yhteensä noin 25 kilometriä.
     
  • Vaihtoehto VE4 on muuten sama kuin eteläinen reitti (VE1), mutta linjaus menee tunneliin lähempää Kilpilahtea. Reitin VE4 kokonaispituus on yhteensä noin 23 kilometriä.
     
  • Vaihtoehto VE5 alkaa kuten vaihtoehto VE4, lämmönsiirtolinjaus siirtyy Sipoonlahden kohdalla pohjoiselle reitille (VE2). Reitin VE5 kokonaispituus on yhteensä noin 27 kilometriä.
     
  • Vaihtoehto VE6 on muuten sama kuin eteläinen reitti (VE1), mutta linjaus menee tunneliin jo Kilpilahden teollisuusalueella. Reitin VE6 kokonaispituus on yhteensä noin 23 kilometriä.
     
  • Vaihtoehto VE7 on muutoin sama kuin eteläinen reitti VE1, mutta vaihtoehdossa huomioitu Östersundomin osayleiskaavassa esitetty yhteiskäyttötunnelin linjaus hankealueen länsiosassa. Reitin VE7 kokonaispituus on yhteensä noin 26 kilometriä.

Kaikissa vaihtoehdoissa Sipoonlahden sekä muiden merenlahtien alitus tehdään tunnelilla, joka kulkee syvällä kallioperässä. 

Lisäksi tarkastellaan ns. VE0-vaihtoehtoa, joka on hankkeen toteuttamatta jättäminen. Nollavaihtoehdossa hankkeen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa lämpöpumppulaitosta ja lämmönsiirtolinjausta ei toteuteta ja kaikki alueet jäävät nykyiseen tilaansa. Kaukolämpöä tuotetaan muilla keinoin, joiden tuotanto ei perustu kivihiilen polttoon.

Arviointiohjelma

Julkaistu 8.3.2022 klo 17.05, päivitetty 1.4.2022 klo 14.33

Julkaisija: