Yhdyskuntarakenne - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Julkaisu:  Osallistun kaavoitukseen : Kuntalaisen opas (doria.fi)
Ohje:  Varsinais-Suomen ELY-keskukseen toimitettavat asiakirjat MRLn mukaisissa kaava- ja lupa-asioissa.pdf

Taajamat kasvavat, yhdyskuntarakenne hajautuu

Asutuksen keskittyminen taajama-alueille on vallitseva kehityspiirre myös Lounais-Suomessa. Taajamat ovat laajentuneet, eivätkä kaikilta osin hallitusti. Tiiviin taajama-asutuksen ja haja-asutuksen väliin on monissa kunnissa alkanut muodostua laajentumisalueita, jotka hajauttavat yhdyskuntarakennetta. Tämä merkitsee pitempiä työssäkäynti- ja asiointietäisyyksiä, korkeita infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannuksia, luonnonalueiden vähentymistä sekä korkeita yhdyskuntien päivittäisestä toiminnasta johtuvia liikennekustannuksia. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on yksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen keskeisistä tavoitteista. 

Aurajoki Tuomiokirkkosilta

Aurajoki ja Tuomiokirkkosilta. Kuva: Merja Haliseva-Soila

Lounais-Suomessa on neljä kaupunkiseutua

Turun ja Salon kaupunkiseudut Varsinais-Suomessa sekä Porin ja Rauman Satakunnassa. Turun kaupunkiseudun osuus Varsinais-Suomen väestöstä on yli 70 %.  Rakenne on monikeskuksinen. Lounais-Suomessa on perinteisesti paljon pieniä kuntia taajamineen. Palvelujen väheneminen pienissä keskuksissa on ongelma. Asukkaita Varsinais-Suomessa on noin 465 000 ja Satakunnassa noin 227 000.

Kaupunkiseudut pyrkivät aktiivisesti edistämään alueensa kasvua ja kilpailukykyä. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007) edellyttää, että suurimpien kaupunkiseutujen kunnat suunnittelevat yhdessä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävää palvelujen käyttöä. Lounais-Suomessa velvoite koskee Turun ja Porin kaupunkiseutuja ja niiden rakennemallit ovat valmistuneet vuonna 2012.

Rantoihin kohdistuvat maankäytön paineet

Lounais-Suomessa on runsaasti meren rantaa, jota jo pitkään on käytetty erityisesti kaupunkien läheisyydessä tiiviisti rakentuneeseen loma-asumiseen. Kaavoituksessa erityisenä huolena on ollut vapaan rannan riittävyys, joka on asutuksen tiivistyessä entistä tärkeämpää jotta mahdollisimman moni voi nauttia alueen merellisyydestä.

Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutokset vakituisiksi asunnoiksi lisäävät haja-asutusta. Käyttötarkoituksen muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta kokonaisuutena ilmiö on kuitenkin pysynyt verrattain pienenä.

Isoja marketteja taajamien reuna-alueille

Keskuskaupunkien reuna-alueille rakennetut ostoskeskukset uhkaavat päivittäiskauppaverkoston kehittämistä. Sijoittuminen lisää merkittävästi autoliikennettä. Uudet mahdolliset ns. Retail-parkit eli erikoisliikkeiden keskittymät saattavat uhata myös keskustojen erikoistavarakauppaa.

Turun kaupunkiseudulla suuret ostoskeskukset ovat sijoittuneet kohtuullisen hyvin kaupunkirakenteeseen. Kaupan sijoittuminen tutkitaan käynnistyneellä maakuntakaavalla. Myös Porin kaupunkiseudulla kauppa on sijoittunut toistaiseksi melko hallitusti  olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Paineita uusille kaupan yksiköille kaupunkien reuna-alueille on ollut myös Raumalla ja Salossa, jotka ovat rakenteeltaan hyvin kompakteja.

Teollinen toiminta ja työpaikka-alueet sijoittuvat pääosin kohtuullisesti taajamarakenteisiin. Erillisiä teollisuus- ja työpaikka-alueita alkaa kuitenkin syntyä pääliikenneväylien varsille ja risteyksiin aiheuttaen muun muassa lisääntyvää työmatkaliikennettä.

Julkaistu 10.1.2014 klo 16.15, päivitetty 3.3.2022 klo 11.23