Hyppää sisältöön

Digitalisaatio mahdollistaa merkittäviä päästövähennyksiä – myös ICT-alan omiin ympäristövaikutuksiin kiinnitettävä huomiota

Uutinen 11.8.2020 klo 9.05

Liikenne- ja viestintäministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Tietoisuutta ja toimia on lisättävä, jotta kuluttajat hankkisivat entistä ympäristöystävällisempiä laitteita sekä käyttäisivät ja kierrättäisivät niitä ympäristön huomioon ottaen. © Unsplash/John Schnobrich

Monet uusiutuvan energian lähteet, kuten tuuli- ja aurinkovoima, ovat luonteeltaan vaihtelevia ja sääriippuvaisia. Digitalisaatio antaa paremmat edellytykset uusiutuvan energian laajaan käyttöön, sillä se mahdollistaa energiajärjestelmän joustavuuden ja tehokkaan käytön. Lisäksi ICT:n avulla voidaan aktivoida kuluttajia ja lisätä tietoisuutta energiankulutuksesta. ICT:n avulla voidaankin vähentää energia-alan kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi.

Suomalaisissa kotitalouksissa ja liikekiinteistöissä on pilotoitu lupaavia ICT-ohjaukseen perustuvia uusiutuvan energian paikallisen tuotannon ratkaisuja. Useat suomalaiset yritykset tarjoavat jo nyt sähkö- ja lämmitysenergiaa säästäviä ICT-ratkaisuja kuluttajille.

ICT-päätelaitteisiin, kuten tietokoneisiin ja puhelimiin kuluu paljon materiaaleja, ja materiaalivirtojen ennustetaan kasvavan. Tietoisuutta ja toimia on lisättävä, jotta kuluttajat hankkisivat entistä ympäristöystävällisempiä laitteita sekä käyttäisivät ja kierrättäisivät niitä ympäristön huomioon ottaen.

Johtopäätökset perustuvat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n energia-alan digitalisaatiota koskevaan selvitykseen ja Suomen ympäristökeskuksen päätelaitteiden ympäristövaikutuksia käsittelevään selvitykseen.

ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista on niukasti tietoa. Nyt julkaistut suomalaiset selvitykset auttavat ymmärtämään paremmin digitalisaation myönteisiä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi selvitykset osana ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelua.

Digitalisaatiossa on paljon potentiaalia energia-alan päästöjen vähentämisessä

Digitaalisilla ratkaisuilla on keskeinen rooli, kun yhteiskunta korvaa fossiiliset polttoaineet uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalla sähköntuotannolla ja tehostaa energiankäyttöä. VTT:n selvityksen keskeiset tulokset ovat:

  1. Päästövähennysten kannalta olennainen yhteiskunnan sähköistyminen vaatii tehokkaita mittaus- ja ohjausjärjestelmiä, jotka nojaavat vahvasti ICT-teknologioihin.
  2. Sähkö- ja lämmitysjärjestelmän älykkäät ratkaisut mahdollistavat uusiutuvan energian käytön entistä laajemmin ja kustannustehokkaammin. Suomessa on saatavilla ja kehitteillä monipuolinen valikoima energia-alan ICT-sovelluksia, jotka edistävät hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
  3. Digitaaliset energiantuotannon ohjausjärjestelmät kuluttavat sähköä varsin vähän, alle muutaman prosentin, verrattuna siihen, paljonko energiatehokkuus paranee.
  4. ICT-laitteiden sekä ohjelmistojen datankulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta varmistetaan, että ICT:n sähkönkäyttö ei kasva hallitsemattomasti tulevaisuudessa ja etteivät sovellukset kuormita verkkoja tarpeettomasti.
  5. ICT:n vaikutukset päästöjen vähentämiseen ovat epäsuorat, joten niiden arviointi on haastavaa ja vaatii arviointimenetelmien kehittämistä.

Kuluttajat keskeisessä roolissa, kun päätelaitteiden elinkaaren aikaisia päästöjä vähennetään

Elektroniikan ja älylaitteiden kysyntä kasvaa nopeasti, mutta käytettyihin laitteisiin sisältyvistä harvinaisista maametalleista vain yksi prosentti saadaan kiertoon. Sähkö- ja elektroniikkaromu kasvaa maailman jätevirroista nopeimmin, jopa lähes seitsemän prosenttia vuodessa.

ICT-päätelaitteet tuotetaan lähes poikkeuksetta Suomen ulkopuolella. Suomessa laitteiden entistä ympäristöystävällisempi käyttö, kierrätyksen parantaminen ja vastuullisempien raaka-aineiden tuotanto ovat avainasemassa, kun päätelaitteiden ympäristövaikutuksia hallitaan. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen keskeiset tulokset ovat:

  1. Kuluttajille jää suuri vastuu päätelaitteiden ympäristövaikutuksista. Siksi kuluttajien tietoisuutta ja ymmärrystä päätelaitteiden ympäristökysymyksistä on lisättävä päätelaitteen elinkaaren kaikkien vaiheiden osalta.
  2. Kuluttajan ympäristömyönteisistä toimista tärkeimpiä ovat: 1) hankkia vastuullisesti tuotettuja laitteita, 2) olla tietoinen, miten voi vähentää laitteen käytön aikaista energian kulutusta sekä 3) käyttää laitetta optimaalisen kauan ja viedä laite siihen soveltuvaan kierrätyspisteeseen elinkaaren lopussa.
  3. Lisäksi kuluttajien tietoutta lakisääteisistä oikeuksista, kuten EU:n määräämästä kahden vuoden virhevastuusta ja ympäristömerkeistä on lisättävä.
  4. Kuluttajia ei voida vastuuttaa kohtuuttoman paljon etenkään, kun kohti kestävämpiä kulutustottumuksia ohjaavaa tietoa ei ole vielä tarpeeksi saatavilla. Julkisen sektorin on edistettävä oikeiden päätösten syntymistä. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus ja vastuu ohjata Suomessa käytettävien ICT-päätelaitteiden ympäristövaikutuksia. Suomalaisilla yrityksillä ei ole tuotannollista toimintaa, mutta ne voivat asettaa hankintakriteerejä laitteiden tuottajille ja alihankkijoilleen.
  5. On tärkeää myös vaikuttaa päätelaitteiden vastuulliseen tuotantoon ja materiaalien kierron tehostamiseen EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti.

Mitä seuraavaksi?

ICT:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyhteyksillä sekä tehostetaan teollisia tuotantoprosesseja. Toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet tarvitsevat sähköenergiaa ja materiaaleja ja tuottavat myös kasvihuonekaasupäästöjä.

ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteleva työryhmä valmistelee suosituksia, miten alan päästöjä hallitaan ja miten ICT:n potentiaali ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja ympäristönsuojelussa saadaan parhaiten käyttöön.

Työryhmän loppuraportti julkaistaan marraskuussa 2020. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisee elokuussa tilaamansa selvityksen nousevien teknologioiden ja sovellusten, kuten tekoälyn ja robotiikan, roolista ilmasto- ja ympäristötyössä.

Lisätietoja:

  • Tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, puh. 020 722 5806, etunimi.sukunimi@vtt.fi, Twitter @TiinaKoljonen
  • Tutkija Jáchym Judl, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1227, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Erityisasiantuntija Tuuli Ojala, liikenne- ja viestintäministeriö, puh. 050 563 8130, etunimi.sukunimi@lvm.fi, Twitter @OjalaTuuli

Lisää aiheesta: