Kansalaisraati antoi suosituksensa ilmastoystävällisempään liikennesuunnitteluun

Tiedote 5.5.2022 klo 16.30
© Adobe Stock

Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen Uudellamaalla edellyttää nykyistä toimivampaa joukkoliikennettä koko maakunnassa, arvioi kansalaisraati. Raati katsoo, että henkilöauto on monille ihmisille välttämätön asutuskeskusten ulkopuolella, ja painottaa autoilun sähköistymistä välttämättömänä osana liikenteen kestävyysmurrosta. Nämä ja monta muuta suositusta saatiin tulokseksi Uudenmaan liiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston järjestämässä kansalaiskeskustelussa, jossa puntaroitiin liikenteen ilmastoratkaisuja. Keskusteluiden tulokset on tiivistetty kirjalliseksi julkilausumaksi, joka luovutetaan Uudenmaan liitolle 5.5.

Kansalaisten näkemykset auttavat suunnittelemaan hyväksyttävämpiä liikenneratkaisuja

Nykyistä ratkaisevasti toimivampi joukkoliikenne on edellytys vähähiiliselle maakunnalle, kansalaisraati sanoo julkilausumassaan. Osana toimivampaa joukkoliikennettä raati näkee hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet, kutsupohjaisen liikenteen sekä erilaiset joukkoliikenteen kulkua nopeuttavat toimet.

Henkilöautoilun vähentämiseen tähtäävien toimien tulisi perustua ennen kaikkea kannustimiin. Toimien tulisi olla tasavertaisia ja ottaa huomioon esimerkiksi maantieteelliset erityispiirteet ja ihmisten sosioekonominen asema, raati katsoo.

Kansalaisraadin mielestä henkilöautoliikenteen sähköistyminen on tärkeää hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi, mutta se muistuttaa, ettei kaikilla ole varaa uuteen sähköautoon. Yhtenä ratkaisuna raati ehdotti sähköautojen hankintatukien kohdentamista edullisimman hintaluokan sähköautoihin. Biopolttoaineet puolestaan nähtiin sähköautoilua edullisempana siirtymäkauden ratkaisuna. Julkilausumassaan raati ottaa kantaa myös muihin henkilöautojen liikennesuoritetta vähentäviin toimiin kuten pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuihin sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin toimiin.

Raadin työskentelyn tulokset on tiivistetty julkilausumaan, joka luovutetaan Uudenmaan liitolle 5.5. pidettävässä julkistustilaisuudessa.

Kansalaisraadin tehtävänä oli tuottaa suosituksia Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpanoon. Raati keskittyi liikenteen päästövähennystoimiin, koska liikenne tuottaa noin kolmanneksen Uudenmaan tuotantoperusteisista hiilidioksidipäästöistä.

”Raadin suositukset ovat erittäin arvokkaita Uudenmaan liikennesuunnittelun näkökulmasta. Kyselyjä on toki hyödynnetty aiemminkin, mutta ensimmäistä kertaa meillä on käytössä punnittu kansalaismielipide liikenteen päästövähennystoimenpiteistä ja niiden hyväksyttävyydestä”, sanoo Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.

”Oli hienoa havaita, että puntaroiva kansalaiskeskustelu toimii. Erilaisia näkemyksiä edustavat ihmiset kuuntelivat toisiaan, oppivat asiantuntijoilta ja toisiltaan, ja muodostivat yhteisen kannanoton hyvin monimutkaisesta kysymyksestä”, sanoo johtava tutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Puntaroivaan kansalaisraatiin osallistui 32 uusimaalaista – kokemukset positiivisia

Myös raadin jäsenet kokivat kansalaisraatityöskentelyn innostavana ja mielekkäänä. Kaikki raadin jäsenet olivat samaa mieltä siitä, että keskusteluissa kunnioitettiin ja kuunneltiin toisten mielipiteitä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki raadin jäsenet katsoivat, että he pystyivät vaikuttamaan kannanoton sisältöön ja että kansalaisraadin julkilausuma antaa tasapuolisen kuvan raadissa käydyistä keskusteluista. Kriittistä palautetta tuli ennen kaikkea siitä, että aikaa oli liian vähän kannanoton viimeistelyyn. Raatilaisista 32 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että neljä päivää oli riittävä aika kansalaisraadin työskentelylle, 32 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä ja 38 prosenttia oli jokseenkin eri mieltä asiasta.

”Raatiin osallistuminen oli mukavaa ja opettavaista. Tämän kokemuksen jälkeen luulen, että jatkossa teen arjessani joitain asioita eri tavalla kuin ennen”, sanoo eräs raatiin osallistunut Porvoosta.

”Oli todella avartavaa kuulla eri taustoista tulevien ihmisten ajatuksia ja koin, että kokemus vaikutti itseeni paljon. Odotan mielenkiinnolla sitä, minkälainen vaikuttavuus työllämme tulee olemaan”, kertoo raatilainen Helsingistä.

Raadissa oli mukana 32 Uudenmaan asukasta eri puolilta maakuntaa. Kutsu osallistua raatiin lähetettiin helmikuussa 6 000 satunnaisesti valitulle uusimaalaiselle, ja noin 400 vapaaehtoisen joukosta poimittiin 40 henkilöä ositetulla satunnaisotannalla siten, että joukko oli mahdollisimman monimuotoinen ja edustava iän, sukupuolen, koulutustaustan, asuinpaikan ja liikkumistottumusten suhteen. Raadin ensimmäiseen tapaamiseen saapui 33 henkilöä, joista 32 osallistui raadin työskentelyyn alusta loppuun. Raati kokoontui neljänä päivänä huhtikuussa ja puntaroi toimenpiteiden vaikuttavuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja reunaehtoja ja kuuli alan asiantuntijoita.

Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat viime vuosina yleistyneet maailmalla erityisesti ilmastokysymysten käsittelyssä. Puntaroivan kansalaiskeskustelun tavoitteena on yhdessä keskustellen muodostaa harkittu, eri näkökulmat huomioiva ja tietoon pohjautuva näkemys ajankohtaisista päätöksenteko-ongelmista.

Uudenmaan liikenneraadin toteutuksesta vastasivat Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston tutkijat osana Suomen Akatemian rahoittamaa Ilmastotoimet puntarissa -tutkimushanketta. Hankkeessa tutkitaan sitä, miten puntaroiva kansalaiskeskustelu voi edistää reilua ja tietopohjaista ilmastosiirtymää.

Median edustajat ovat tervetulleita julkistustilaisuuteen 5.5. klo 15 alkaen ympäristöministeriön Pankkisaliin, Aleksanterinkatu 7. Tapahtumassa on mahdollisuus haastatella raatiin osallistuneita kansalaisia ja asiantuntijoita.

Lisätietoja