Fluorattujen kasvihuonekaasujen ominaisuudet ja päästöt

Fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut) ovat usean kemiallisen yhdisteen muodostama ryhmä kasvihuonekaasuja. Fluorattuja kasvihuonekaasuja käytetään pääasiassa korvaamaan otsonikerrosta heikentäviä aineita mm. kylmä- ja ilmastointilaitteissa ja lämpöpumpuissa.

Fluoratut kasvihuonekaasut

Fluorattujen kasvihuonekaasujen ryhmään kuuluvat

  • fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)
  • perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet)
  • rikkiheksafluoridi (SF6)
  • typpitrifluoridi (NF3)

Ilmakehän fluoratut kasvihuonekaasut ovat peräisin ihmistoiminnasta, eikä kaasuilla ole luontaisia päästölähteitä. Kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri suhteessa muihin kasvihuonekaasuihin.

Lämmitysvaikutusta kuvataan hiilidioksidiin suhteutetulla GWP-indeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1. GWP-indeksillä mitattuna F-kaasut ovat satoja tai jopa kymmeniä tuhansia kertoja hiilidioksidia voimakkaampia kasvihuonekaasuja.

Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt ja päästölähteet

Suomessa F-kaasujen päästöt ovat peräisin kylmä- ja ilmastointilaitteista, aerosoleista, solumuovituotteista, sähkönjakelulaitteista ja joukosta muita pienempiä päästölähteitä. Päästöt syntyvät laitteiden ja tuotteiden valmistuksen, käytön ja käytöstä poiston yhteydessä. Laitteiden erilaisten ominaispiirteiden ja käyttötapojen vuoksi kaasua pääsee ilmakehään eri tavoin ja vaihtelevia määriä.

Suomen F-kaasujen päästöt vuonna 2020 olivat 1,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2-ekv.), kun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa olivat noin 53,1 Mt CO2-ekv. F-kaasujen osuus Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli vuonna 2020 hieman reilu kaksi prosenttia. F-kaasujen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä on pieni, mutta pidemmällä aikavälillä F-kaasujen päästötaso on noussut voimakkaasti ollen nyt viisinkertainen vuoteen 1995 verrattuna. F-kaasupäästöjen huippu on kuitenkin jo saavutettu 2010-luvun taitteessa ja päästöt ovat sen jälkeen kääntyneet hienoiseen laskuun. Vuoden 2020 päästölaskennassa F-kaasujen päästömäärän arvioitiin laskeneen reilut kolme prosenttia vuoden 2019 päästöarviosta.

Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen kasvun taustalla on useita tekijöitä. 1990-luvun lopulla F-kaasujen käyttö lisääntyi voimakkaasti, kun niillä alettiin korvaamaan otsonikerrosta heikentäviä aineita. Lisäksi F-kaasupäästöjä on kasvattanut mm. kylmä- ja ilmastointilaitteiden määrän kasvu.

Otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttöä on rajoitettu Montrealin pöytäkirjaksi kutsutulla kansainvälisellä sopimuksella. Niiden päästöjä ei raportoida osana kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka useat otsonikerrosta heikentävät aineet ovat erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja.

Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys

F-kaasupäästöjen tulevaisuuden kehitystä ennakoivia projektioita päivitetään Suomen ympäristökeskuksessa säännöllisesti uusimpien vuosi-inventaariotietojen sekä kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Tarkemmin ennakoitua päästökehitystä kuvataan Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa

Lisätietoja

Suunnittelija Tommi Forsberg, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 18.12.2014 klo 17.39, päivitetty 28.2.2022 klo 11.26