Maaseutualueiden kotitalousjätteiden lajittelu tehostui Pohjois-Karjalassa

Tiedote 12.5.2022 klo 9.07
Timanttikylien uusi jätepiste © Reeta Rönkkö

Tietoisuuden lisääminen, asukasyhteistyö ja jätehuollon infrastruktuurin parantaminen tehostivat jätteiden lajittelua ja vähensivät sekajätteen määrää Pohjois-Karjalan kylissä.

WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin jätteiden lajittelua Pohjois-Karjalan maaseutukylillä vuosina 2018–2022. Kylillä parannettiin jätteisiin liittyvää infrastruktuuria sekä järjestettiin kyläiltoja, tapahtumia ja siivoustalkoita, joissa kyläläisten kanssa kehitettiin keinoja lajittelun edistämiseksi. Hankkeessa oli mukana kaksi kohdekylää: Juuassa sijaitseva Timanttikylät ja Ilomantsissa sijaitseva Mekrijärvi.

Kylien lajitteluaktiivisuus nousi ja sekajätteen määrä väheni

Hankkeen toimenpiteinä Timanttikylille rakennettiin talkoilla oma jätteiden lajittelupiste. Mekrijärvelle jäteyhtiö toi metallin ja lasin keräysastiat sekä uusi kylän aluekeräyspisteen vanhat säiliöt lukollisiksi syväkeräyssäiliöiksi. Lisäksi kumpaankin kylään perustettiin muutaman kotitalouden jätekimpat. Hankkeessa selvitettiin myös, minne Timanttikylien kotitalouksien kierrätyskelpoiset jätteet päätyvät jatkokäsittelyyn kierrätysmateriaaleiksi ja -tuotteiksi.

Kylissä toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia mitattiin asukaskyselyillä hankkeen alussa ja lopussa. Tulosten mukaan jätteiden lajittelu lisääntyi kylillä seuranta-aikana. Jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus nousi 89 prosentista 94 prosenttiin ja sekajätteen määrä väheni. Hankkeen lopussa Timanttikylien kotitalouksissa syntyi viikon aikana sekajätettä keskimäärin yksi muovikassillinen vähemmän kuin aiemmin.

Muovia kierrättävien kotitalouksien osuus kasvoi merkittävästi: aiemmin 43 prosenttia laittoi muovin sekajätteisiin ja hankkeen lopussa vain 24 prosenttia vastaajista. Paperia ja kartonkia ei päädy kylillä enää lainkaan sekajätteisiin.

Vastaajien mukaan kierrätyspisteiden saatavuus ja saavutettavuus paranivat kummallakin kylällä merkittävästi. Saavutettavuutta piti hankkeen alussa hyvänä 59 prosenttia kun hankkeen lopussa näin ajatteli jo 90 prosenttia vastaajista. Myös kierrätyspisteiden kuntoa pidettiin aiempaa parempana ja roskaantuminen nähtiin edelleen suhteellisen vähäisenä.

Ruohonjuuritason yhteistyö ja osallistuminen siivittivät muutosta

Hanke osoitti, että asukkaiden osallistuminen ja kiinnostuminen ympäristöasioista johtaa myös konkreettisiin tuloksiin. Erityisesti Timanttikylillä asukkaat lähtivät itse kehittämään kierrätystä.

”Keskeistä oli, että kylän asukkaat saatiin kiinnostumaan asiasta ja ottamaan kierrätyksen edistäminen tärkeäksi osaksi kylän arkea. Muutaman asiasta innostuneen avainhenkilön saaminen mukaan oli keskeistä, sillä he toimivat muidenkin kyläläisten innostajina. Tapahtumat, joissa tuotiin esille kierrätyksen merkitystä, olivat myös oleellisia hankkeen onnistumiselle”, kertoo kyläkehittäjä Reeta Rönkkö Maaseudun sivistysliitosta.

Kyläläisten ympäristötietoisuus ja kiinnostus kierrätykseen kasvoivat kyselyn mukaan hankkeen aikana. Yhä suurempi osa kyläläisistä kokee nyt mahdolliseksi vähentää syntyvän jätteen määrää.

”Vastaajien mukaan rahallinen hyöty oli aluksi merkittävin kannustin jätteiden lajitteluun, mutta sen merkitys väheni hankkeen aikana. Sen sijaan tieto siitä, minne lajitellut jätteet päätyvät, on asukkaille yhä tärkeämpi kannustin”, kertoo apulaistutkija Elli Schubin Suomen ympäristökeskuksesta.

Kierrätyksen tehostuminen vähensi ilmastopäästöjä

Kuluttaja voi pienentää jätteistä aiheutuvaa hiilijalanjälkeään merkittävästi lajittelemalla ja kierrättämällä jätteet asianmukaisesti. Timanttikylillä tehtyjen toimenpiteiden ilmastovaikutuksia arvioitiin päästölaskennan avulla.

Timanttikylien jätepisteen kautta kerättiin vuonna 2021 hyödynnettäväksi arviolta 246 kg kartonkipakkauksia, 350 kg metallia, 480 kg lasipakkauksia ja 96 kg muovipakkauksia.

Näiden materiaalimäärien kierrätyksellä vähennettiin hiilidioksidipäästöjä 800 kg CO2e verrattuna siihen, että materiaalit olisi hyödynnetty polttamalla. Tämä vastaa noin 5440 kilometrin ajoa henkilöautolla.

Kierrätystä tehostettava edelleen

Yhdyskuntajätteen, eli kotitalouksissa ja palvelualoilla syntyvän jätteen, kierrätysasteen tulisi nousta EU-maissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 42 prosenttia vuonna 2020. Koska tavoitteeseen on vielä matkaa, kaikki työ kierrätyksen ja lajittelun tehostamiseksi on tärkeää. WasteLess Karelias -hankkeen tulokset osoittavat, että asukkaiden mukaan ottaminen lajittelun kehittämiseen ja lajittelun hyötyjen esille tuominen auttavat tehostamaan kierrätystä.

Lisää aiheesta

Lisätietoja 

  • kyläkehittäjä Reeta Rönkkö, Maaseudun sivistysliitto, puh. 050 326 7889, etunimi.sukunimi@msl.fi (käytännön toimet kylillä)
  • apulaistutkija Elli Schubin, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 218 etunimi.sukunimi@syke.fi (kyselytutkimus)
  • erikoistutkija Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 835 etunimi.sukunimi@syke.fi (päästölaskenta)

Selvitys oli osa WasteLess Karelias -hankkeen työtä, jossa parannetaan lajittelua ja jätehuoltoa Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan kylissä. Hanke kannustaa paikallisia asukkaita, viranomaisia ja yrityksiä kehittämään yhdessä jätteiden kierrätystä ja maaseudun elinympäristöjä. Kohdekylissä tehtyjen toimien ohella hankkeessa on lisätty tietoutta lajittelusta, kierrätyksestä ja roskaamisesta taiteen ja yhdessä tekemisen keinoin. Hankkeessa on järjestetty jätetyöpajoja ja tiedeteatteria lapsille ja koululaisille, kokoonnuttu tekemään roskista taidetta jätetaidetyöpajoihin ja lisäksi tullaan järjestämään toritapahtuma. Hanketta vetää Itä-Suomen yliopisto (UEF) ja hankkeessa ovat mukana Maaseudun sivistysliitto (MSL) sekä Suomen ympäristökeskus SYKE.

Hanketta on rahoittanut Karelia CBC -ohjelma.