Hyppää sisältöön

Päästöjen vähentäminen Suomessa parantaisi terveyttä ja säästäisi rahaa – kustannussäästöjä voidaan selvittää laskurilla

Uutinen 21.8.2020 klo 9.02

Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)  ja Ilmatieteen laitos 

Suomalaistutkijoiden kehittämässä mallissa arvioidaan ilmansaasteiden haittakustannuksia asteittain, syntyneistä päästöistä taloudellisiin vaikutuksiin. Jos päästöjen vähentämiseen tähtäävän toimenpiteen toteuttamisen kustannukset ovat tiedossa, mallilla voidaan arvioida, ovatko päästöjen vähentämisen kansanterveydelliset hyödyt rahallisesti arvioituna toimenpiteen hintalappua suuremmat. © Kuvat: Shutterstock

Uudessa tutkimuksessa osoitettiin, että päästöjä vähentämällä on mahdollista saada merkittävää taloudellista hyötyä Suomessa. Tehokkainta on vähentää päästöjä tieliikenteestä, puun pienpoltosta ja työkoneista, erityisesti tiheimmin asutuilla kaupunkialueilla. Päästöjen vähentämisestä saatua terveyshyötyä voidaan arvioida rahallisesti suomalaistutkijoiden kehittämällä laskurilla.

Huono ilmanlaatu vaikuttaa väestön terveyteen, ja sitä kautta sillä on myös taloudellisia vaikutuksia. Atmospheric Chemistry and Physics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kotimaisten ilmansaasteiden päästöjen vaikutuksia pienhiukkaspitoisuuksiin, niihin liittyviin terveyshaittoihin ja niistä aiheutuviin kansanterveydellisiin kustannuksiin.

Tuoreessa julkaisussa tieteellisesti vertaisarvioitu laskentamalli on ensimmäinen koko Suomelle tehty, tärkeimmät ilmansaasteet kattava menetelmä haittakustannusten arvioitiin. Asiantuntijoiden käyttöön tarkoitetulla mallilla voidaan laskea kustannukset valittujen päästövähennysten ja ilmansaasteiden aiheuttamille terveyshaitoille.

”Tehokkainta on vähentää kotimaisia päästöjä, jotka tapahtuvat matalilla korkeuksilla, taajama-alueilla. Tällaisia ovat erityisesti tieliikenteen, puun pienpolton ja erilaisten työkoneiden päästöt”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jaakko Kukkonen summaa laskentamallilla saadut tulokset.

Mallin perusteella on myös mahdollista vertailla määrällisesti eri päästölähteistä tai eri alueilla tapahtuvien päästövähennysten seurauksia.

Kun voidaan arvioida päästöjen vähennysten taloudelliset seuraukset, päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaalla tavalla. Selvästi tehokkaampaa on vähentää primäärisiä eli päästön sisältämiä pienhiukkasia kuin vähentää sekundäärisiä eli muiden aineiden päästöistä ilmakehässä muodostuvia hiukkasia.

Haittakustannuslaskuri on vapaasti käytettävissä, kunnille löytyy oma sovellus

Haittakustannuslaskurin verkkoversio on maksutta kaikkien käytettävissä. Laskurilla voidaan arvioida suuntaa antavasti käyttäjän tarkastelemasta päästövähennystoimenpiteestä seuraavat terveyshyödyt rahallisesti ilmaistuna. Laskuri on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijakäyttöön. Laskurista on kehitetty myös oma sovellus kuntien käyttöön.

”Laskuria voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ilmansuojelun strategioita ja vertaillaan erilaisten toimenpiteiden kustannustehokkuutta”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Niko Karvosenoja.

Ilmansaasteilla on vaikutuksia myös ilmastoon, ympäristön likaantumiseen sekä luonnon tilaan. Nyt julkaistussa tutkimuksessa otettiin huomioon vain tärkein lyhyen aikavälin vaikutus, eli ilman pienhiukkasten vaikutus ihmisten terveyteen. Pienhiukkaset on merkittävin ihmisten terveyteen vaikuttava ilman epäpuhtaus.

Tutkimuksesta kirjoitettu julkaisu on maksutta saatavilla Atmospheric Chemistry and Physics -tiedelehdessä.

Julkaisun viite: Kukkonen, J., Savolahti, M., Palamarchuk, Y., Lanki, T., Nurmi, V., Paunu, V.-V., Kangas, L., Sofiev, M., Karppinen, A., Maragkidou, A., Tiittanen, P., and Karvosenoja, N.: Modelling of the public health costs of fine particulate matter and results for Finland in 2015, Atmos. Chem. Phys., 20, 9371–9391, https://doi.org/10.5194/acp-20-9371-2020, 2020.

Julkaisun pohjana on Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) -hanke, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Ilmatieteen laitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Hankkeen koordinoinnista vastasi SYKE. Tutkimus tehtiin valtioneuvoston kanslian tilauksesta, ja sitä koskeva raportti on julkaistu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa 26/2018: Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) -hankkeen loppuraportti (pdf-tiedosto).

Lisätietoja ilmansaasteiden haittakustannusmallista Suomen ympäristökeskuksen sivuilla.

Lisätietoja

  • Tutkimusprofessori Jaakko Kukkonen, Ilmatieteen laitos, p. 050 520 2684, jaakko.kukkonen@fmi.fi
  • Ryhmäpäällikkö Niko Karvosenoja, Suomen ympäristökeskus (SYKE), p. 029 525 1264, niko.karvosenoja@ymparisto.fi
  • Professori Timo Lanki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), puh. 029 524 6326, timo.lanki@thl.fi