Turun ruokapalvelut kehittyvät kohti hiilineutraaliutta

Tiedote 10.4.2019 klo 12.04

Turun kaupunki ja Suomen ympäristökeskus SYKE 

Kouluruokailu 556
© Jenni Virta/Arkea Oy

Turun kaupunki on selvittänyt keittiöverkon ja kaupungin ostamien ruokapalveluiden hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen mukaan suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet Turun ruokapalvelutuotannossa ovat tavallisen sekaruoan tuotanto ja ruokahävikki.

Hiilijalanjälkeä tullaan käyttämään ohjaavana tekijänä sekä keittiöverkon suunnittelussa että apuna kehitettäessä ruokapalveluita ilmastoystävällisemmäksi yhteistyössä palveluntuottajien kanssa.

Turun strateginen hankinta on ollut mukana Suomen ympäristökeskuksen (Syke) toteuttamassa ja Sitran rahoittamassa Kiihdyttämö -hankkeessa ruokapalveluiden hiilidioksidikuormaan vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Projektissa analysoitiin sivistystoimialan viidestä ruokapalvelun alueesta kaksi, mutta tulokset ovat skaalattavissa laskurin avulla koko Turun tilanteen suunnitteluun.

Hankkeessa kartoitettiin kaikki tärkeimmät Turun ruokapalveluiden hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät kuten rakennusten lämmitys, keittiöiden laitekanta, sähkönkulutus, kuljetukset, kasvisruoan osuus tarjottavasta ruoasta ja ruokahävikki.

Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden vaikutus kokonaisuuteen selvitettiin käymällä palvelutuottajien ruokalistat perusruokavalion ja kasvisruokavalion osalta viikon ajalta läpi.

Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laskurin avulla saatiin esille ruokapalvelujen eri osa-alueiden merkitys hiilijalanjäljen pienentämiseen. Laskuria voidaan hyödyntää tulevaisuudessa muun muassa eri ateriavaihtoehtojen tarjoamisen linjaamisessa ja keittiöverkon suunnittelussa sekä päästövähennystavoitteiden asettamisessa ja seurannassa.

Ruokatuotanto suurin päästölähde, kuljetusten osuus yllättävän vähäinen

Selvityksen mukaan suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet Turun ruokapalvelutuotannossa ovat tavallisen sekaruoan tuotanto (selvityksessä 84 % kokonaispäästöistä) ja ruokahävikki (10% selvityksen kokonaispäästöistä).

"Ruokahävikillä on suuri vaikutus ruokapalveluiden kokonaispäästöihin, koska sen katsotaan aiheuttavan saman verran päästöjä kuin hukkaan heitetyn syömäkelpoisen ruoan tuotanto. On huomattava, ettei mikään kasvisruokakaan ei ole täysin päästötöntä, mikä edelleen korostaa hukkaan heitetyn ruoan merkitystä. Ruokahävikki on myös suuri kuluerä", korostaa erikoistutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskuksesta.

Ruoan jälkeen seuraavaksi eniten päästöjä aiheutuu keittiöiden energiankulutuksesta (selvityksessä 6 %).

Ruokien jakelu toteutetaan pääsääntöisesti autokuljetuksilla, joiden pakokaasupäästöt ovat osa ruokapalveluiden päästökokonaisuutta. Koska autoilla kuljetetaan suuria annosmääriä kerralla ja ajomatkat ovat suhteellisen lyhyitä, ruokien kuljetusten päästöt (alle 1 %) eivät ole merkittävässä roolissa kokonaisuutta tarkastellessa.

Turun kaupungin eri toimialojen käyttämät ruokapalvelut on kilpailutettu ja kaupungilla on useampia sopimustuottajia. Kaupungin lähes 140:ssä eri tyyppisissä keittiötiloissa valmistetaan ruokaa laajalle asiakaskunnalle vauvasta vaariin. Ruokailijoita on sivistystoimialan ja hyvinvointitoimialan eri toimipisteissä, eli muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, päihde-, vammaispalvelun- ja vanhuspalveluiden yksiköissä.

Turun peruskouluissa ja lukioissa syödään päivittäin 19 700 annosta (oppilaat ja henkilökunta). Tästä aiheutuu vuoden aikana hiilidioksidiksi laskettuna yhteensä noin 5 350 tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Yhden aterian päästöiksi tulee noin 1,4 kg ja yhden ruokailijan vuosipäästöiksi 0,3 tonnia. Tätä voi verrata keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälkeen, joka on eri tutkimusten mukaan noin 10 - 11 tonnia.

Hiilineutraaliuden tavoite on monien tekijöiden summa

Turun tavoitellessa hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä, halutaan ymmärtää mihin ruokapalveluissa tulee keskittyä ja miten keittiöverkkoa tulisi suunnitella, jotta palveluverkko tukisi kaupungin hiilineutraaliustavoitetta.

"Nyt tehty selvitys antaa tärkeää tietoa tulevien päätösten viitoittamiseksi ja taustatueksi. Laskurin esille tuomat asiat otetaan huomioon käynnissä olevassa keittiöverkkoselvityksessä. Lisäksi projekti on tuonut esille kasvisruokailun suosion kasvattamiseen liittyvin toimien tärkeyden ja tätä lähdetäänkin kehittämään yhdessä palveluntuottajan kanssa", kertoo Turun kaupungin strategisen hankinnan palvelupäällikkö Suvi Haukioja.

"On myös valmisteltava päätöksentekoon mitä tiloilta ja laitteilta vaadittaisiin, jos kasvisruokaa tarjottaisiin myös alakouluissa päivittäin toisena vaihtoehtona. Etenkin yhtenäiskouluissa ja monitoimitaloissa muutos olisi todennäköisesti mahdollinen linjastokapasiteettia lisäämällä", Haukioja lisää.

Hävikin määrää sekä kasvisruoan kulutusta seurataan jatkossa tiiviisti ja yhteistyössä sivistystoimialan ja palveluntuottajien kanssa suunnitellaan, miten hävikkiä saadaan mahdollisimman pieneksi ja kasvisruokailua suositummaksi.

Julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö on hanke, joka liittää vähähiilisyden ja kiertotalouden tavoitteet julkisiin hankintoihin ja arvioi niiden elinkaarenaikaisia hyötyjä hankintojen suunnitteluvaiheessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja rahoittaa Sitra. Hankkeessa tehdään yhteistyötä KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa.

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Suvi Haukioja, Turun kaupunki
puh. 040 1594 766, suvi.haukioja@turku.fi

Erikoistutkija Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 065, katriina.alhola@ymparisto.fi

www.turku.fi/hiilineutraaliturku