Itämeren ja sisävesien kalantuotanto

Suomeen rekisteröidyt kalastusalukset saivat viime vuonna saaliikseen 148 miljoonaa kiloa kalaa Itämerestä. Silakkaa kalastettiin 130 miljoonaa kiloa ja kilohailia 12 miljoonaa kiloa. Saaliin arvo oli 34 miljoonaa euroa. Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliit ovat viime vuosina olleet selvässä kasvussa. Tämä johtuu ennen kaikkea silakkasaaliin kasvusta. Silakkasaalista, kuten myös kilohaili-, lohi- ja turskasaaliita, rajoitetaan kalastuskiintiöillä. Kiintiöt perustuvat kyseisen kalakannan runsauteen ja odotettavissa olevaan kehitykseen. Näin ollen silakkasaaliin kasvu heijastelee myös kalastettavissa olevien silakkavarojen suotuisaa kehitystä viime vuosina.

Sisävesien ammattikalastajat saivat vuonna 2014 sisävesiltä saaliiksi 6 miljoonaa kiloa kalaa, mikä oli 1,3 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä tilastointivuotena 2012. Saaliin kokonaisarvo oli 11,7 milj. euroa. Muikku on sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan. Sisävesien kalansaalis onkin vahvasti riippuvainen muikkukantojen vaihtelusta.  Ammattikalastuksen muikkusaalis (2,8 miljoonaa kiloa) kasvoi hieman edellisvuosista. Ammattikalastukseen saaliiseen laskettu hoitokalastuksen saalis oli noin 1,7 milj. kiloa eli yli neljännes kokonaissaaliista.

Suomessa kasvatettiin vuonna 2015 noin 15 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Kokonaistuotannon määrä oli noin 1,4 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna 2014. Koko ruokakalatuotannon arvo oli yhteensä 55,6 miljoonaa euroa. Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalanviljelyn tuotanto on voimakkaasti ympäristösäädeltyä, ja lupaehtojen tiukentuminen on heijastunut tuotannon määrän laskuna viime vuosikymmeninä. Osittain suomalainen kalanviljely onkin siirtynyt Ruotsin puolelle, jossa ympäristölupakäytännöt ovat kalanviljelylle suotuisampia. Ruokakalan kasvatusta ohjataan jatkossa kansallisella vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmalla ympäristön ja muiden toimintojen, kuten mökkeilyn, kannalta sopiville vesialueille. Lähtökohtana on, että uusi kalankasvatustuotanto ei saa vaarantaa vesien- ja merenhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamista. Kalanviljelyn tuotantoa voidaan lisätä myös kiertovesitekniikalla, jonka päästöt perinteiseen viljelyyn verrattuna ovat hyvin vähäisiä.

Julkaistu 21.11.2016 klo 15.47, päivitetty 21.12.2016 klo 15.23