Hyppää sisältöön

Teollisuuden ja rakentamisen jätteet ja hyötykäyttö

Rakennustoiminta on yksi suurimpia luonnonvarojen kuluttajia Suomessa. Se käyttää vuosittain n. 10 miljoonaa tonnia rakennusmateriaaleja ja -tuotteita. Samalla tuotetaan merkittävä määrä jätettä: 2,2 miljoonaa tonnia vuonna 2011 (Peuranen ja Hakaste 2014). EU-tasolla rakentamistoimiala tuottaa noin kolmanneksen kaikesta syntyvästä jätteestä. Syntyvästä jätteestä Suomessa on arvioitu päätyvän materiaalihyötykäyttöön vain vajaa 30 %. Loput jätteet hyödynnetään energiantuotannossa tai sijoitetaan kaatopaikalle. Materiaalihyötykäytössä Suomi on jäänyt jälkeen useasta muusta EU-maasta. EU:n jätedirektiivin mukaiseen tavoitteeseen jätteen materiaalihyötykäytön kasvattamiseen 70 %:iin vuoteen 2020 mennessä on vielä matkaa. Suurena jätteiden tuottajana rakennustoiminnalla on suuri vaikutus ja vastuu valtakunnallisiin tavoitteisiin pääsemisessä.

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset ovat viime aikoina herättäneet yhä enemmän kiinnostusta, kun rakennusten energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa materiaalien osuus rakennusten elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista kasvaa. Perinteisten rakennusmateriaalien, kuten betonin ja teräksen, valmistusprosessit vaativat paljon energiaa ja aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä. Molempien materiaalien kierrätyksellä on Suomessa ja EU-tasolla pitkät perinteet. Etenkin metallin kierrättäminen on myös taloudellisesti järkevää. Betonia käytetään murskauksen jälkeen yleensä täytöissä ja tienrakentamisessa, harvemmin uuden betonin valmistuksessa.

Tehdasteollisuudessa syntyy eniten jätteitä puutuoteteollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuuden sekä kustantamisen ja painamisen toimialalla. Vuonna 2011 edellä mainituilla toimialoilla kertyi jätteitä yhteensä lähes 11 miljoonaa tonnia, mikä on noin 76 % koko teollisuusjätemäärästä ko. vuonna. Talouden taantuma näkyi lähes kaikilla toimialoilla jätemääriä pienentävänä. (Häkkinen ym. 2014.)

Lähteet:

  • Häkkinen ym. (2014). Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan 2. väliraportti. Ympäristöministeriön raportteja 6
  • Peuranen Else & Hakaste Harri (2014). Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma, Ramate-työryhmän loppuraportti. Ympäristöministeriön raportteja
Julkaistu 21.11.2016 klo 12.24, päivitetty 21.12.2016 klo 14.42