Hyppää sisältöön

Happamoittavat yhdisteet haittaavat luontoa ja ihmisten terveyttä - Uusimaa

Pitkän aikavälin kehitys:
Typen oksidien (NOx) päästöt ovat laskeneet merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana. Rikkidioksidin ja ammoniakin osalta päästöt eivät ole muuttuneet.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Typen oksidien (NOx) päästöt ovat laskeneet edelleen lievästi viime vuosina. Rikkidioksidin ja ammoniakin osalta päästöt eivät ole muuttuneet.
Suhteessa tavoitteisiin:
Pistemäisten lähteiden päästöille on asetettu päästörajoja ympäristöluvissa. Terveyden suojelemiseksi rikkidioksidin (SO2) ja typpidioksidin (NO2) pitoisuuksista ulkoilmassa on annettu korkeimmat sallitut raja-arvot. Lisäksi EU:ssa on asetettu maakohtaiset päästökatot kullekin aineella.

Happamoittavien yhdisteiden päästöt Uudellamaalla vuodesta 2000

Happamoittavat yhdisteet Uusimaa

Lähde: Hertta

Typenoksidien (NOx) päästöt on saatu laskuun

Typen oksidien (NO ja NO2) päästöt ovat laskeneet merkittävästi ja niiden pitoisuudet ovat kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annetun kriittisen tason alapuolella. Typpidioksidin (NO2) pitoisuudet ovat pääosin terveysperusteisten raja- ja ohjearvojen alapuolella. Typpidioksidin vuosikeskiarvon raja-arvon arvioidaan kuitenkin paikoin ylittyvän Helsingissä vilkasliikenteisissä katukuiluissa.

Typen oksidien merkittävimmät päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja öljynjalostus. Päästöjen väheneminen on seurausta lähinnä ajoneuvojen pakokaasupäästöjen rajoittamisesta ja erityisesti kolmitoimikatalysaattoreiden käyttöönotosta bensiiniautoissa. Typpidioksidin osuus päästöistä on kuitenkin kasvanut ainakin osittain dieselautojen yleistymisen myötä.

Rikkidioksidin pitoisuudet ovat Uudellamaalla matalia eivätkä ylitä raja- tai ohjearvoja. Öljynjalostus ja energian tuottaminen kivihiiltä polttamalla aiheuttavat merkittävimmät rikkidioksidipäästöt.

Ammoniakkipäästöt eivät ole muuttuneet viime vuosina. Ammoniakkia syntyy pääasiassa kotieläinten lannan käsittelystä maataloudessa. Muita lähteitä ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja jätteet.

Rikin ja typen oksidit sekä ammoniakki aiheuttavat luonnossa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Ammoniakilla on myös rehevöittävä vaikutus. Rikki- ja typpidioksidilla on korkeina pitoisuuksina haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.

Julkaistu 19.10.2017 klo 8.11, päivitetty 19.10.2017 klo 8.10

Julkaisija: