Hyppää sisältöön

Ilmastonmuutoksen etenemiseen voidaan vaikuttaa

Pitkän aikavälin kehitys:
Kaikkien skenaarioiden perusteella lämpötila ja sademäärät todennäköisesti kasvavat, mutta skenaarioiden väliset erot ovat suuret.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Kaikkien skenaarioiden perusteella lämpötila ja sademäärät todennäköisesti kasvavat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.
Suhteessa tavoitteisiin:
Vain skenaariolla RCP2.6 voidaan pysyä tavoitteen tuntumassa. Tämän skenaarion toteutuminen ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä.

Keskilämpötilan muutos Suomessa eri skenaarioilla

Keskilämpötilan muutos Suomessa eri skenaarioilla

Vuosisadannan muutos Suomessa eri skenaarioilla

Vuosisadannan muutos Suomessa eri skenaarioilla
Vuoden keskilämpötilan ja sademäärän muutos Suomessa vuosina 2000–2085 verrattuna jakson 1971–2000 keskimääräisiin arvoihin. Käyrät esittävät 28 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tulosten keskiarvoa kolmelle eri RCP-kasvihuonekaasuskenaariolle. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2013.

Suomi lämpenee enemmän kuin maapallo keskimäärin

Maapallon keskilämpötilan osalta kahden asteen nousua on pidetty kriittisenä rajana. Jos sen alla pysytään, seuraukset luonnolle, elintarviketuotannolle ja vedensaannille ovat ehkä siedettäviä.

Nykyisten ilmastomallien mukaan kahden asteen tavoite on enää mahdollista saavuttaa vain, jos päästövähennyksien suhteen kaikkein optimistisin RCP2.6-skenaario toteutuu. Tässä skenaariossa kansainvälinen ympäristöpolitiikka ja teknologinen kehitys onnistuvat kääntämään globaalit kasvihuonekaasujen päästöt jyrkkään laskuun jo pian vuoden 2020 jälkeen.

Suomessa keskilämpötila nousee ennusteiden mukaan enemmän kuin kaksi astetta myös optimistisimmassa RCP2.6-skenaariossa. Lisäksi talvien lämpeneminen on todennäköisesti voimakkaampaa kuin kesien. Jos kasvihuonekaasujen päästöt saadaan kääntymään laskuun vasta vuoden 2040 tienoilla, tammikuun lämpötilat nousevat Suomessa RCP4.5-skenaarion mukaan keskimäärin 5 astetta ja sademäärä yli 20 prosenttia.

Lähteet:

  • Ilmatieteen laitos. 2013.
  • Communication from the Commission to the Council, the European Parliament, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Limiting global climate change to 2 degrees Celsius - The way ahead for 2020 and beyond. COM/2007/0002 final.
  • van Vuuren, D.P., ym: RCP2.6: exploring the possibility to keep global mean temperature increase below 2°C. Climatic Change 109. 2011.

Ennusteita ilmastonmuutoksesta

Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdolliset kehityskulut (Representative Concentration Pathways, RCP) ovat ilmastonmuutospaneelin (IPCC) käyttämiä skenaarioita. Kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen lisäksi niissä huomioidaan mm. maankäyttö.

  • RCP2.6: Ilmastopolitiikan napakymppi. CO2:n päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ovat vuosisadan lopulla lähellä nollaa. CO2:n pitoisuus on korkeimmillaan vuoden 2050 tienoilla noin 440 ppm ja alkaa sen jälkeen laskea.
  • RCP4.5: Ilmastopolitiikan osittainen onnistuminen. CO2:n päästöt kasvavat aluksi hieman, mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 tienoilla. Vuosisadan loppupuolella ilman hiilidioksidipitoisuus tasaantuu teollistumista edeltävään aikaan verrattuna noin kaksinkertaiselle tasolle.
  • RCP8.5: Ilmastopolitiikan täydellinen epäonnistuminen. CO2:n päästöt kasvavat nopeasti, ja vuoteen 2100 mennessä ne ovat kolminkertaiset verrattuna vuoteen 2000. Ilman CO2:n pitoisuus kohoaa teollistumista edeltävään aikaan verrattuna yli kolminkertaiseksi ja jatkaa kasvuaan vuoden 2100 jälkeen.

 

Lähteet:

  • Ilmatieteen laitos. 2013.
  • van Vuuren, D.P., ym: The representative concentration pathways: an overview. Climatic Change 109 (1–2): 5–31. 2011.

 

Julkaistu 27.11.2015 klo 13.06, päivitetty 27.11.2015 klo 12.55

Aihealue: