Hyppää sisältöön

Pohjois-Savossa kalastetaan ja tuotetaan lähes neljä miljoonaa kiloa kalaa vuodessa

Vaikka kotimaisten luonnonkalojen käyttö ravinnoksi on Suomessa vähentynyt voimakkaasti viime vuosina, on vesiemme tuottama kalabiomassa edelleen suomalaisille tärkeä luonnonvara ja kalastus suosittu vapaa-ajanviettotapa. Pohjois-Savossa vapaa-ajankalastuksen saalis on nykyisin n. kolme miljoonaa kiloa kalaa ja ammattikalastajien saalis n. 600 tonnia vuodessa. Lisäksi maakunnan vesiviljelylaitoksissa tuotetaan hieman yli 200 tonnia ruokakalaa. Yhteensä Pohjois-Savossa pyydetään ja tuotetaan siis lähes neljä miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Luvuissa on kyse käsittelemättömän kalan massasta. Merkittävin kehityssuunta on vapaa-ajan kalastuksen saaliin pieneneminen.

Luonnonvesien kalansaaliin vesiviljelyn ruokalatuotannon kehitys

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastot. Maakuntakohtaiset saaliit on arvioitu laajemman alueen tilastoista kalastajamäärien perusteella. Saaliit arvioidaan joka toinen vuosi.

Koko Suomessa ruokakalan kasvatus on kääntynyt pitkän laskun jälkeen hienoiseen nousuun. Kasvava kalan kysyntä on lisännyt ulkomaisen kasvatetun kalan käyttöä. Pohjois-Savossa vesiviljelyn tuottama kalamäärä on myös ollut viime vuosina hienoisessa nousussa ja maakuntaan on tulossa uusia kalankasvatusinvestointeja, jotka viisinkertaistavat nykyisen ruokakalan tuotannon. Nykyisin maakunnassa toimii viisi ruokakalaa tuottavaa laitosta.

Ammattikalastajien määrä maakunnassa on vähentynyt selvästi huippuvuosista, mutta ei juurikaan viimeisien vuosien aikana. Maakunnassa toimii ammattikalastajina reilut neljäkymmentä henkilöä.

Koko maassa vapaa-ajan kalastuksen suosio harrastuksena vähenee. Pohjois-Savossa kalastuksen harrastajien osuus väestöstä ei ole laskenut yhtä selvästi kuin maassa keskimäärin ja maakunnassa edelleen lähes puolet asukkaista (vuoden 2014 otantatutkimuksen perusteella 46 %) on harrastanut kalastusta jossain muodossa. Koko maassa vastaa luku on nykyisin alle 30 %.

Itä-Suomessa (Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Pohjois-Karjala) ahven ja hauki ovat vapaa-ajankalastuksen selvästi tärkeimmät saalislajit. Kuhasaaliit ovat itäisessä Suomessa kasvussa ilmaston lämpenemisen suosiessa kuhakantojen kasvua ja lisääntymistä. Kuhan viljelyn ja istutustoiminnan aloittaminen 1980-luvulla nopeutti kuhakantojen elpymistä ja on mahdollistanut kuhakantojen kotiuttamisen myös uusiin vesistöihin. Kuhasaalis on noin kaksinkertaistunut Itä-Suomessa viimeisen n. 15 vuoden aikana ja kuha on noussut kolmanneksi merkittävämmäksi vapaa-ajan kalastajien saalislajiksi.

Vapaa-ajankalastajien saalis Itä-Suomessa

Tietolähteet: Luonnonvarakeskusken tilastot (stat.luke.fi), Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Julkaistu 30.5.2017 klo 12.14, päivitetty 30.5.2017 klo 12.17