Hyppää sisältöön

Soran ja kalliokiven otto - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

Pitkän aikavälin kehitys:
Maa-ainesten oton määrä on ensin lisääntynyt ja sen jälkeen on alkanut laskusuuntaus siten, että nykyisellään ollaan samalla tasolla kuin tarkkailujakson alussa v. 2000.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Maa-ainesten otto saavutti huippunsa v. 2007 ja sen jälkeen kehitys on ollut laskusuuntaista.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoitteena on kulkeminen kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä materiaali- ja energiatehokkuutta. Koska maa-ainesten otto on viime vuosina vähentynyt vuodesta toiseen, niin tämä indikoi suuntausta kohti maa-ainesten kestävää käyttöä.

Maa- ja kiviainesten otto - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

Maa- ja kiviaineisten otto

 

Lähde: Vuosien 2001-2005 tiedot kerättiin Suomen ympäristökeskuksen (Jari Rintala) julkaisuista. Vuosien 2006-2012 tiedot toimitti Pekka Saari (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus).

Indikaattorin avulla seurataan sekä soran- että kalliokivenoton määrien kehitystä yhteensä eli tarkastellaan maa-ainesten oton kokonaismäärän kehitystä. Kyse on uusiutumattomista luonnonvaroista, joiden otosta kohdistuu paineita ja haittoja ympäristöön. Koska sekä soraharjut että kalliot ovat maisemallisesti arvokkaita luontoympäristöjä, niin maa-ainesten otto tulisi toteuttaa maisemahaitat minimoiden Soravarat sijaitsevat usein pohjavesialueilla, jolloin soranotto aiheuttaa myös pohjavesien pilaantumisriskiä. Riski on sitä suurempi, mitä intensiivisempää soranotto on.

Julkaistu 5.6.2014 klo 10.51, päivitetty 6.5.2019 klo 12.59

Aihealue: