Hyppää sisältöön

Onko autoilun huippu saavutettu?

Pitkän aikavälin kehitys:
Autojen liikennesuorite on kasvanut voimakkaasti
Lyhyen aikavälin kehitys:
Viime vuosina autojen liikennesuorite on kasvanut vain vähän ja vuonna 2012 se kääntyi laskuun.
Suhteessa tavoitteisiin:

Henkilöautojen liikennesuorite Suomessa 1980–2013

s49_Henkiloautojenliikennesuorite_400px.jpg

Lähde: Tietilasto 2013. Liikennevirasto. 2014.

Henkilöautoja on Suomessa 3 miljoonaa

Henkilöautojen määrä on kasvanut Suomessa lähes joka vuosi 1990-luvun lamajaksoa lukuun ottamatta. Vuoden 2012 lopussa niitä oli ajoneuvorekisterissä jo yli 3 miljoonaa, joista 2,6 miljoonaa oli liikennekäytössä. Rekisterissä olevien henkilöautojen määrä kasvoi 2,6 prosenttia ja liikennekäytössä olevien 1,1 prosenttia vuotta aiemmasta.

Vaikka henkilöautojen lukumäärä kasvaa, niillä ajettava kilometrimäärä on näyttänyt 2000-luvulla pieniä hiipumisen merkkejä. Vuosina 2012 ja 2013 henkilöautojen liikennesuorite on hieman laskenut vuoteen 2011 verrattuna. Näin on käynyt aiemmin vain pahoina lamavuosina.

Voisiko olla, että autoilu Suomessa on jo saavuttanut huippunsa ja kääntymässä jopa laskuun?

Ei ainakaan Liikenneviraston viimeisimmän vuoden 2007 tieliikenne-ennusteen mukaan. Siinä yleisten teiden liikenteen arvioidaan kasvavan 1,34-kertaiseksi vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 2006. Vuosina 2007–2012 liikennesuorite kasvoi kuitenkin paljon ennustetta hitaammin.

Viimeisimmän Liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia kotimaanmatkoista tehdään henkilöautolla. Henkeä kohti matkoja tehdään 2,9 kpl vuorokaudessa ja niiden yhteispituus on noin 41 km. Matkoista 28 prosenttia on työhön tai opiskeluun liittyviä matkoja, 37 prosenttia vapaa-aikaan liittyviä matkoja ja 35 prosenttia ostos- tai asiointimatkoja.

Lähteet:

  • Ajoneuvokantatilastot 2012, Tilastokeskus, Trafi, Ålands Motorfordonsbyrå.
  • Liikenneviraston tieliikenne-ennuste, Tulevaisuuden näkymiä 3/2007, Tiehallinto.
  • Tietilasto 2013. Liikennevirasto. 2014.

Tukholma-ilmiö vähentää autoilua kaupungeissa

Yhä harvempi kaupungissa asuva 18-vuotias hankkii nykyisin ajokortin. Kehitystä kutsutaan Tukholma-ilmiöksi, sillä se näkyi ensimmäisenä Tukholmassa. Syynä pidetään kaupunkien hyvää julkista liikennettä ja ympäristötietoista asenneilmastoa. Ajokortittomuuden syynä voi osittain olla myös ajokortin korkea hinta.

Suomessa nuorten ajokortittomuus on yleistynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kortin suorittamista saatetaan lykätä myöhemmälle iälle, mutta myös kokonaan ajotaidottomien määrän uskotaan kasvavan.

Ennustukset perustuvat kokemuksiin juuri Tukholmasta, jossa enää yhdeksän prosenttia 18-vuotiaista suorittaa ajokortin.

Suomessa vuonna 2012 henkilöauton ajokortin hankki 75 prosenttia maaseutukunnissa asuvista, 67 prosenttia taajamakunnissa asuvista ja 56 prosenttia kaupungeissa asuvista 18-vuotiaista. Helsinkiläiset erottuvat selvästi muista kaupunkilaisnuorista: 18-vuotiaisista helsinkiläisistä henkilöauton ajokortin hankki vain 33 prosenttia.

Lähde:

  • Ajokorttitilastot 2013. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

 

Julkaistu 3.4.2014 klo 13.48, päivitetty 21.7.2016 klo 16.53

Aihealue: