Kipsinlevitysalueet

Saaristomeren valuma-alueella on kipsin levitykseen sovetuvaa peltoa arviolta 150 000 ha. Rahoitus ei riitä kaikkien kipsin levitykseen soveltuvien peltojen käsittelyyn, joten hankkeen alkuvaiheessa valitaan ne valuma-alueet, joilla vaikuttavuus vesien tilaan arvioidaan suurimmaksi ja seuranta helposti järjestettäväksi. Samalla arvioidaan, kuinka paljon kipsiä on mahdollista vuosittain levittää ottaen huomioon toimitus- ja urakointikapasiteetti sekä viljelykierrot.

KIPSI_levitys2_JaakkoMikkola_800px.jpg
Kipsiä levitetään pellolle. © Mikko Jaakkola

Kipsin levityksen alueellinen kohdentaminen

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittama kipsin levitys on kohdennettu Saaristomeren valuma-alueelle, koska maatalouden kuormittamat valuma-alueet ja kuormituksesta kärsivät vesistöt sijaitsevat pitkälti Saaristomeren valuma-alueilla, eikä maatalouden ravinnekuormitus ole määrätietoisista toimenpiteistä huolimatta vähentynyt.

Kipsin levityksen keskittäminen ja peltolohkotason kohdentaminen

Tavoitteena on koota kipsin levityksen keskittymiä, joihin on mahdollista asettaa yhdessä viljelijöiden kanssa tavoitteita levitysmäärien osalta. Pienemmillä osa-valuma-alueilla on mahdollista seurata ja arvioida konkreettisemmin vesistövaikutuksia. Pienillä peltovaltaisilla valuma-alueilla kipsin vaikutukset eivät häviä suuriin virtaamiin ja muiden veden laatuun vaikuttavien tekijöiden joukkoon. Viljelijöillä on näin oman aktiivisuuden perusteella mahdollisuus vaikuttaa kipsin levityksen kohdentumiseen ja seurannan järjestämiseen.

Kipsin levitykseen liittyvää neuvontaa tarjotaan hankkeen alkuvaiheessa ensisijaisesti Paimionjoen keski- ja alaosien valuma-alueille ja niiden lähivaluma-alueille, koska Paimionjoki on Saaristomerta eniten kuormittava joki ja siellä on käynnissä veden laadun seurantaa.

Lohkotasolla kipsin levityksestä saadaan paras vesiensuojeluhyöty eroosioherkillä savipelloilla, joiden fosforiluku on korkea. Viljelijät voivat kipsin tilakohtaisessa kohdentamisessa hyödyntää peltojensa viljavuustietoja. Eroosioherkät peltolohkot voi tarkistaa sopimusta tehtäessä sähköisessä palvelussa tai KOTOMA-työkalun avulla.

Kipsin levitystä kohdennetaan valuma-alueen kuormittavuuden, maalajin, peltojen P-luvun ja eroosioherkkyyden perusteella. Hakemukset pisteytetään em. kriteerien perusteella ja levitys toteutetaan kokonaispistemäärän mukaisessa järjestyksessä. Kipsin levityslohkot ja levitysajankohta määräytyvät edellä mainittujen seikkojen lisäksi tilan viljelykierron perusteella. Neuvontaa ja viestintää kohdennetaan jatkossa levitysmäärien toteuman perusteella.

Kipsin levittämistä rajoittavat tekijät

Kipsin levitys ei ole mahdollista yli 1 ha:n suuruisten järvien valuma-alueilla, joiden viipymä on yli 10 vuorokautta, pohjavesialueilla eikä happamilla sulfaattimailla. Pellolla sijaitsevien talousvesikaivojen ympärille jätetään 30-100 m levyinen käsittelemätön vyöhyke. Lisäksi kipsin levitystä voi rajoittaa pellon huono tai huononlainen magnesium- tai kaliumtila. Luomutiloille kipsi ei myöskään sovellu. Myös luonnonsuojelunäkökulmat on otettava huomioon kipsikäsittelyssä.

Ennen laajamittaisen kipsin levityksen aloittamista tehdään Saaristomeren alueella tarvittavat selvitykset ja arviot uhanalaisten lajien (Vuollejokisimpukka), Natura-alueiden ja pohjavesien huomioimisesta.

Julkaistu 20.6.2019 klo 13.58, päivitetty 24.6.2019 klo 13.44