Jätteet ja jätehuolto

Ajankohtaista

Pysyvien ympäristömyrkkyjen lainsäädäntö kiristyi

15.7.2019
Uudistettu EU:n asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP-yhdisteet) astuu voimaan tänään 15.7.2019. Asetus tiukentaa entisestään erityisesti tiettyjen bromattujen palonsuoja-aineiden, perfluorattujen oktyylisulfonaattien (PFOS-yhdisteet) sekä puunsuoja-aine pentakloorifenolin käyttöä ja jätehuoltoa koskevia rajoituksia.

Jätepolitiikan tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jäte aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Suomen ja EU:n jätepolitiikka perustuu seuraaviin periaatteisiin:

  • Ehkäisyn periaate: jätteen tuottamista ja haitallisuutta vähennetään ja mahdollisuuksien mukaan ehkäistään.
  • Pilaaja maksaa: jätteen tuottaja vastaa kaikista jätehuoltokustannuksista.
  • Tuottajavastuu: tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaa eräiden tuotteiden jätehuollosta jätteen tuottajan sijasta.
  • Varovaisuusperiaate: jätteiden ja jätehuollon riskejä ennakoidaan.
  • Läheisyysperiaate: jätteet käsitellään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.
  • Omavaraisuusperiaate: Euroopan yhteisö ja kukin jäsenmaa on omavarainen jätteiden käsittelyssä.

Perusperiaatteet on siirretty Suomen jätelainsäädäntöön.

Etusijajärjestys ohjaa jätehuoltoa

Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys:

  • Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
  • Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten.
  • Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on ensisijaisesti kierrätettävä aineena ja toissijaisesti hyödynnettävä energiana.
  • Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Riitta Levinen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 0295 250 162
Julkaistu 13.6.2013 klo 14.25, päivitetty 15.4.2019 klo 17.17