Jätteet ja jätehuolto

Ajankohtaista

Suomi alkaa valmistella kertakäyttömuovidirektiivin kansallista toimeenpanoa

5.12.2019
Ympäristöministeriö asettaa hankkeen valmistelemaan niin sanotun kertakäyttömuovidirektiivin* kansallista toimeenpanoa. Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: tuotekieltoja, kulutuksen vähentämistä, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, laajennettua tuottajavastuuta, merkintävaatimuksia, erilliskeräysvelvoitteita sekä valistusta. Näihin liittyvien kansallisten säädösten täytyy olla voimassa 3.7.2021.

Jätepolitiikan tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jäte aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Suomen ja EU:n jätepolitiikka perustuu seuraaviin periaatteisiin:

  • Ehkäisyn periaate: jätteen tuottamista ja haitallisuutta vähennetään ja mahdollisuuksien mukaan ehkäistään.
  • Pilaaja maksaa: jätteen tuottaja vastaa kaikista jätehuoltokustannuksista.
  • Tuottajavastuu: tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaa eräiden tuotteiden jätehuollosta jätteen tuottajan sijasta.
  • Varovaisuusperiaate: jätteiden ja jätehuollon riskejä ennakoidaan.
  • Läheisyysperiaate: jätteet käsitellään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.
  • Omavaraisuusperiaate: Euroopan yhteisö ja kukin jäsenmaa on omavarainen jätteiden käsittelyssä.

Perusperiaatteet on siirretty Suomen jätelainsäädäntöön.

Etusijajärjestys ohjaa jätehuoltoa

Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys:

  • Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
  • Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten.
  • Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on ensisijaisesti kierrätettävä aineena ja toissijaisesti hyödynnettävä energiana.
  • Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Riitta Levinen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 0295 250 162
Julkaistu 13.6.2013 klo 14.25, päivitetty 15.4.2019 klo 17.17