Hyppää sisältöön

Kaivannaisjätteet

Kaivannaistoiminnassa syntyy pinta- ja irtomaata, sivukiveä ja rikastushiekkaa, jotka luokitellaan käytöstä poistettuina kaivannaisjätteiksi.

Vuonna 2017 kaikesta maassamme syntyvästä jätteestä kaivannaisjätettä oli noin 76 %. Suurin osa kaivannaisjätteestä sijoitetaan erilaisiin läjityksiin, kasoihin ja altaisiin kaivospiirin sisällä.

Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa säännellään Euroopan yhteisön direktiiviin 2006/21/EY (kaivannaisjätedirektiivi, EUR-Lex) perustuviin säädöksiin, jotka on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä useilla eri säädöksillä, lähinnä ympäristönsuojelulakiin 527/2014 (Finlex) ja maa-aineslakiin 555/1981 (Finlex). Muita keskeisiä säädöksiä ovat:

  • Jätelaki 646/2011 (Finlex)
  • Pelastuslaki 379/2011 (Finlex)
  • Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 (Finlex)
  • Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 (Finlex)
  • Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013 (Finlex)
  • Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 382/2008 (Finlex)
  • Komission täytäntöönpanopäätös teknisistä suuntaviivoista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY 17 artiklassa tarkoitettuja tarkastuksia varten. EU 2020/248 (EUR-Lex)

Kaivannaisjätteen ja kaivannaisjätealueen luokittelu

Kaivannaisjäte luokitellaan pysyväksi, tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Luokitteluperusteet ovat jätelaissa ja -asetuksessa sekä valtioneuvostonasetuksessa kaivannaisjätteistä. Suomessa kaivannaisjätteen pysyväksi luokitteluun on laadittu kansallinen opas.

Kaivannaisjätteen jätealueet voivat olla suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia tai muita kaivannaisjätteiden jätealueita. Luokittelu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi tehdään valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä liitteen 2 mukaisesti.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tulee laatia luvanvaraisesta tai koeluonteiseen toimintaan liittyvästä ilmoituksenvaraisesta kaivannaistoiminnasta, jossa syntyy kaivannaisjätettä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava myös maa-ainesten ottamistoiminnassa syntyvästä kaivannaisjätteestä. Maa-ainesten osalta jätehuoltosuunnitelma tehdään luvanvaraisesta toiminnasta.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmien sisällön vaatimuksista on tarkemmin säädetty valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (4§).

Käytöstä poistetut ja hylätyt kaivannaisjätealueet Suomessa

Kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY) 20 artiklan mukaisesti käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteen jätealueet tulee luetteloida ja tieto olla julkisesti saatavilla.

Suomen käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteiden jätealueet luetteloitiin ja julkaistiin direktiivin edellyttämällä tavalla vuonna 2012. Luettelo perustui vuosina 2011-2013 toteutettuun KAJAK I -hankkeeseen. Hankkeen loppuraportissa esitettiin 30 kaivoksen kaivannaisjätealueelle jatkotoimenpidetarpeet, joita selvitettiin tarkemmin KAJAK II –jatkohankkeessa. KAJAK I ja II -hankkeiden myötä pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavat alueet on luetteloitu ja priorisoitu tausta-aineiston ja ympäristövaikutusten pohjalta. Seuraavaksi näillä jätealueilla tulee tehdä tarkemmat ympäristötutkimukset, selvittää kunnostusvaihtoehdot ja niiden kustannukset sekä tehdä päätökset kunnostettavista kohteista. KAJAK II -hankkeen perusteella tarkempia ympäristötutkimuksia tulee tehdä 19 kaivosalueella.

Vuoden 2012 luettelo on päivitetty 9.1.2020. Päivitetyssä luettelossa on 31 kaivosaluetta, joilla on 42 kaivannaisjätteen jätealuetta.

KAJAK III -hankkeessa (2018-2020) on laadittu ohje ja toimintamalli kaivannaisjätteiden jätealueiden tarkempia tutkimuksia ja kunnostustarpeen arviointia varten.

Käytöstä poistettujen tai hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden tarkempiin kohdetutkimuksiin sekä riskinhallintatoimiin ja kunnostuksiin liittyvät tehtävät on valtiolla keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle. Lisätietoja Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hankkeesta löytyy maaperakuntoon.fi-sivustolta.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Nina Lehtosalo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 0295 250 400

Erityisasiantuntija Soile Nieminen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 0295 250 436

Julkaistu 30.10.2019 klo 10.25, päivitetty 2.10.2020 klo 9.26