Hyppää sisältöön

Lääkkeiden jätehuoltoa Itämeren alueella parannettava

Tiedote 3.9.2020 klo 8.00
Lääkejätteen keräämiseksi CWPharma-hanke suosittelee mm. jätteen vastaanottamista lääkkeiden ostopaikoissa, kuten apteekeissa. © Jan Sandberg / Apteekkariliiton kuvapankki

Lääkejätteen keräämisen ja hävittämisen kehittämistä pidetään yhtenä helpoimmin toteutettavista keinoista vähentää lääkeaineiden päätymistä ympäristöön. Vertailukelpoista tietoa siitä, miten asia on eri Itämeren maissa järjestetty, ei ole kuitenkaan ollut saatavissa.

EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoittama hanke, CWPharma, on selvittänyt lääkejätteen keräystä ja hävittämistä Itämeren alueella. Selvityksen kohteena oli kotitalouksissa, sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa, lääketeollisuudessa ja eläinten lääkinnässä syntyvä lääkejäte. Suomen tilannetiedon ovat koonneet Suomen ympäristökeskus SYKE ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

”Olemme arvioineet lääkeaineiden jätehuollon tilan Tanskassa, Virossa, Suomessa, Saksassa, Latviassa, Puolassa, Venäjällä ja Ruotsissa. Tarkoituksena on parantaa lääkejätteen keräystä ja hävittämistä Itämeren maissa ja vähentää näin lääkeaineiden päästöjä Itämereen”, kertoo erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen SYKEstä. Mehtonen on vetänyt CWPharma-hankkeen lääkkeiden jätehuoltoa selvittänyttä työryhmää.

Lääkkeiden virheellinen hävittäminen on yhä yleistä

Lääkkeiden jätehuollossa Itämeren maissa on suuria eroja. Niin myös siinä, kuinka suuri osuus maiden asukkaista vie lääkejätteensä virallisiin keräyspisteisiin. Joissakin maissa lääkejätteen palauttaa asianmukaisiin keräyspisteisiin vain 10 % asukkaista, parhaissa tapauksissa peräti 70 %. Tavallisen kotitalousjätteen mukana lääkejätteensä hävittävien osuus vaihtelee eri maissa 16–80 % ja 3–30 % huuhtoo lääkejätteen viemäriin (Tarkempia maakohtaisia tietoja taulukossa).

Syynä epäasianmukaiseen lääkejätteen käsittelyyn on usein tietämättömyys: ihmiset eivät tiedä lääkejätteiden ympäristövaikutuksista eivätkä oikeasta hävittämistavasta.

”Suomen tilanne on muihin Itämeren maihin verrattuna parhaasta päästä. Meillä noin kaksi kolmannesta asukkaista palauttaa lääkejätteet asianmukaisesti apteekkiin”, kertoo Jukka Mehtonen.

Osassa Itämeren maita, esimerkiksi Venäjällä, lääkejätteen erilliskeräystä ei ole järjestetty lainkaan, eikä virallisia keräyspisteitä ole. Latviassa ja Puolassa erilliskeräys on olemassa, mutta se toimii heikosti.

Saksassa kotitalouksien sekajäte hävitetään yleensä polttamalla. Jos jäte poltetaan, myös lääkejäte suositellaan hävitettäväksi kotitalousjätteen mukana, muussa tapauksessa lääkejäte kuuluisi toimittaa erilliskeräykseen.

Taulukko: Kotitalouksien lääkejätteen hävittämistavat Itämeren maissa tehtyjen selvitysten mukaan %-osuus vastaajista
 
Maa ja tutkimusvuosi Palauttaa lääkejätteen apteekkiin tai vaarallisten jätteiden keräyspisteeseen % vastaajista Hävittää lääkejätteen huuhtomalla sen viemäriin % vastaajista Hävittää lääkejätteet kotitalouden sekajätteen mukana % vastaajista
Suomi, 2009–2010 60–80 % 3 % 16 %
Latvia, 2012 & 2014 6–10 % 5–12 % 41–62 %
Liettua, 2013 10–13 % ei tietoa 50–64 %
Puola, 2015 5–8 % 24–33 % 57–60 %
Ruotsi, 2011 & 2012 69–75 % ≈ 17 %* ≈ 17 %*
Venäjä, 2013 ei tietoa 15 % 80 %

Vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavissa kaikista Itämeren alueen maista.
* Ruotsalaisissa selvityksissä ≈ 17 % vastaajista huuhtoo lääkejätteen viemäriin tai hävittää sekajätteen mukana.
 

Eläimille tarkoitettujen lääkkeiden keräämisestä ja hävittämisestä on saatavissa vähemmän tietoa kuin ihmisille tarkoitetuista lääkkeistä. Eläinlääkkeiden jätehuolto on heikommin ja kirjavammin järjestetty kuin ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden. Itämeren alueella eläinlääkärit keräävät ja hävittävät lääkejätettä muun eläinten lääkinnässä syntyvän jätteen kanssa, eläintilat tai tilojen jätehuollosta huolehtivat yritykset palauttavat lääkkeitä suoraan keräyspisteisiin ja osin lääkejäte päätyy kotitalousjätteisiin.

Lääkeaineiden päästöjä pystytään vähentämään

CWPharma-hanke tunnisti 21 hyvää käytäntöä lääkejätteen keräilyn ja hävittämisen sekä lääkkeiden järkevän käytön edistämiseksi. Niiden käyttöönotto eri maissa vaatii kuitenkin tarkkaa kansallista sovittamista, sillä kansallisissa lainsäädännöissä on huomattavia eroja niin EU:n alueella kuin Venäjälläkin. Projektin tunnistamilla hyvillä käytännöillä voidaan tukea EU:n strategisia linjauksia, jotka koskevat lääkejätteen riskien vähentämistä.

Parhaana käytäntönä lääkejätteen jätehuoltoon CWPharma suosittelee järjestelmää, jossa kotitalouksien kaikki lääkejäte – niin resepti- kuin käsikauppalääkkeetkin – otetaan vastaan keräyspisteissä, esimerkiksi vaarallisen jätteen keräyspaikoissa tai lääkkeiden ostopaikoissa, kuten apteekeissa.Tämä olisi kotitalouksille yksinkertainen, ympäristöystävällinen ja helposti muistettava tapa päästä eroon lääkejätteestä. Samaa käytäntöä projekti suosittaa myös lemmikkieläinten lääkkeille.
Lääkejätteen hävittäminen kotitalouksien sekajätteen seassa ei ole suositeltavaa. Tämä käytäntö voi olla hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että kotitalousjäte hävitetään tavalla, joka todella tuhoaa kaikki lääkeaineet.

Sairaaloissa syntyvän lääkejätteen osalta hanke suosittelee, että laitokset kokoavat jätteen ja toimittavat sen suoraan vaarallisen jätteen käsittelyyn. Tämä on myös nykyinen käytäntö Itämeren alueen sairaaloissa. Projekti suosittaa, että myös muut terveydenhoidon alan toimijat – esimerkiksi lääkärien yksityisvastaanotot sekä erilaiset hoitokodit ja -laitokset – toimisivat samalla tavalla kuin sairaaloissa toimitaan.

Eläintiloilla syntyvän lääkejätteen osalta projekti suosittaa, että eläintilat voisivat palauttaa lääkejätteen eläinlääkärille tilakäyntien yhteydessä ja että eläinlääkärit voisivat veloittaa lääkejätteen keräämisestä ja hävittämisestä aiheutuvat kulut tiloilta. Mikäli tilalla kertyy lääkejätettä huomattavan paljon, tilan pitäisi järjestää lääkejätteelle keräys sairaaloiden tapaan. Pienemmät määrät eläintilat voisivat palauttaa samoihin paikkoihin, mihin kotitalouksienkin lääkejäte palautetaan.

Lisäksi projekti suosittelee, että lääkepäästöjen vaikutuksista ja lääkejätteen asianmukaisesta hävittämisestä jaettaisiin tietoa paitsi kansalaisille, myös lääkäreille, eläinlääkäreille ja eläintiloille. Näiden alojen ammattilaisilla on merkittävä rooli siinä, miten lääkejätteen käsittelyn hyvät käytännöt saadaan käyttöön.

Lääkejätteen ja käyttämättömien lääkkeiden suositeltavin hävittämistapa on poltto korkeassa lämpötilassa eli 1100–1300 asteessa.

CWPharma-hanke suosittaa myös, että apteekkien ja eläinlääkärin vastaanottojen henkilökunta opastaisi asiakkaitaan lääkejätteen asianmukaisessa hävittämisessä. Lisäksi kotitalouksissa ja lääketeollisuudessa syntyvien lääkeaineita sisältävien jätteiden erilliskeräys ja käsittely tulisi yhdenmukaistaa niiden jäteluokittelusta riippumatta.

CWPharma-hankkeen työ jatkuu edelleen. Syksyn 2020 aikana projekti julkaisee suosituksensa lääkeaineita koskevan ympäristötiedon levittämisen parhaista käytännöistä ja lääketehtaiden ympäristöluvituksen kehittämismahdollisuuksista. Lisäksi projekti julkaisee ohjeistuksen lääkeaineiden käsittelystä jätevedenpuhdistamoissa ja yleissuunnitelman siitä, miten lääkeaineiden kulkeutumista Itämeren ympäristöön voitaisiin parhaiten vähentää.

 

 

Perustietoa CWPharma-hankkeesta

  • CWPharma-hanke alkoi lokakuussa 2017 ja päättyy marraskuussa 2020.
  • Hankkeessa on mukana yhteensä 15 organisaatiota seitsemästä Itämeren alueen maasta (Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Puola ja Ruotsi). Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE).
  • Hanketta rahoittaa Euroopan unionin Itämeren alueen Interreg-ohjelma. CWPharma on osa EU:n Itämeri-strategian mukaista laajempaa lääkeaineiden ympäristöpäästöjä koskevaa yhteistyötä (flagship on Pharmaceuticals in the Environment (PIE) – a Baltic Sea Region cooperation platform).
  • Lisää tietoa hankkeen verkkosivuilta: http://www.cwpharma.fi

 

Lisätietoja

Erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 421, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 843, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hankkeen johtaja, johtava tutkija Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus SYKE p. 0295 251 507, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Raportti (englanniksi):
Good practices for take-back and disposal of unused pharmaceuticals in the Baltic Sea region. Clear Waters from Pharmaceuticals (CWPharma) Activity 4.1 Report
Reports of the Finnish Environment Institute 34/2020