Maa- ja metsätalouden vesistökuormitus jatkuu, mutta suojelutoimilla voi vaikuttaa

Tiedote 20.1.2022 klo 8.48
Maatalouden voimakkaasti kuormittama Varsinais-Suomen Uskelanjoki. Vesi on savisten peltojen eroosion samentamaa ja runsasravinteista. © Kuva: Jaana Rääpysjärvi

Tuoreen selvityksen mukaan maa- ja metsätalouden vaikutukset jokien ja järvien ekologiseen tilaan ja vedenlaatuun ovat edelleen voimakkaita. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelman seurantajaksolla 2008–2020 ei näkynyt valtakunnallisesti yhtenäistä paranemista vesien tilassa. Tulokset viittaavat siihen, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa ja kohdentaa nykyistä paremmin.

Ravinnepitoisuudet korkealla ja ekologinen tila heikentynyt

Maatalouden ja metsätalouden hajakuormituksen vaikutuksia vedenlaatuun ja vesien ekologiseen tilaan on seurattu valtakunnallisesti vuodesta 2008 lähtien yli sadan järvi- ja jokikohteen muodostaman MaaMet-seurantaverkon avulla.

”Seuranta-aineistossa maatalousvaltaisten alueiden jokien ja järvien vesiä luonnehtivat korkeat ravinnepitoisuudet, selvästi muuttuneet biologiset yhteisöt ja heikentynyt ekologinen tila. Käytännössä mitä enemmän valuma-alueilla on peltoja, sitä heikommassa tilassa vesistöt ovat”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Annika Vilmi.

Metsätalousvaltaisten alueiden jokien ja järvien vesissä on etenkin korkeita orgaanisen typen ja hiilen pitoisuuksia.

”Nämä muutokset vedenlaadussa ovat sidoksissa valuma-alueen turvemaiden ojituksiin ja metsien hakkuisiin. Mitä suurempi osuus turvemaista on ojitettu, sitä heikompi jokivesien vedenlaatu on. Olennaista ei näytä olevan se, kuinka paljon valuma-alueella on turvemaata ylipäätään, vaan se, kuinka suuri osuus siitä on ojitettu”, Vilmi kertoo.

Hajakuormituksen vähentäminen on tärkeää

Vesienhoidon keskeinen tavoite on, että hajakuormitus valuma-alueilta vesistöihin vähenee ja vedenlaatu ja ekologinen tila paranevat. Seurantajaksolla 2008–2020 ei kuitenkaan havaittu yleistä paranemista maa- ja metsätalouden kuormittamien jokien ja järvien ekologisessa tilassa.

”Tulosten perusteella vesiensuojelutoimet ovat olleet riittämättömiä hajakuormituksen aiheuttamaan ongelmaan nähden. Toisaalta yksittäisissä kohteissa ekologinen tila on myös parantunut, mikä kertoo siitä, että vesien tilaan on mahdollista vaikuttaa”, kertoo erikoistutkija Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesiensuojelulla pitkän aikavälin tuloksia

Tärkeintä sekä maatalouden että metsätalouden hajakuormituksen pitkän aikavälin hallinnassa on, että vesiensuojelua tehdään valuma-alueella ennen kuin kuormitusta päätyy vesistöihin.

”Molemmilla sektoreilla kaikenlaisen eroosion merkittävä vähentäminen ja puustoiset rantavyöhykkeet ovat tärkeitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle. Metsätalousalueilla jatkuva kasvatus voisi vähentää ojitettujen alueiden valumia ja maanmuokkaustarvetta. Myös suoristettujen purojen ennallistaminen on tärkeää. Kun vesi viipyy metsäpeitteisellä valuma-alueella kauemmin, pienempi osa orgaanisesta aineesta päätyy alapuoliseen vesistöön”, Aroviita painottaa.

Maa- ja metsätalouden kuormitusta ja sen vesistövaikutuksia (MaaMet) seurataan yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten kanssa. Rahoituksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM). 

Lisätietoja

MaaMet-seurannasta vastaava, erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 222, etunimi.sukunimi@syke.fi

Selvityksen pääkirjoittaja, tutkija Annika Vilmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 818, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä