Palveluiden saavutettavuus ja henkilöautoliikenteen sähköistäminen avainasemassa liikenteen päästöjen vähentämisessä maaseutukunnissa

Tiedote 27.1.2022 klo 9.02
© AdobeStock

Suomen ympäristökeskus SYKE selvitti tehokkaimpia kunnissa toteutettavia henkilöautoliikenteen päästövähennystoimenpiteitä Pohjois-Pohjanmaan maaseutukunnissa. Selvityksen mukaan palveluiden hyvä saavutettavuus ja henkilöautoliikenteen sähköistäminen hillitsevät parhaiten liikenteen päästöjä pienissä maaseutukunnissa.

Selvityksessä tarkasteltiin sekä ajosuoritteiden muutosten että henkilöautokannan käyttövoimamuutosten vaikutuksia henkilöautoliikenteen päästöihin omina päästöskenaarioinaan. Vertailukohtana päästöskenaarioiden vaikutusten arvioinnissa on niin sanottu perusskenaario, jossa on otettu huomioon, miten yleinen markkinakehitys sekä voimassa olevat kansallisella tasolla tehdyt politiikkatoimet sekä lainsäädäntö vaikuttavat kuntien päästöihin.

Tarkastelussa oli mukana kahdeksan maaseutumaista kuntaa Pohjois-Pohjanmaalta; Haapajärvi, Ii, Lumijoki, Muhos, Nivala, Pyhäjärvi, Tyrnävä ja Utajärvi, joissa asuu 2 000–10 500 asukasta. Työ toteutettiin osana VÄRE-hanketta (Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla).

Palveluiden saavutettavuus huomioitava jo kaavoituksessa

Ajosuoritteen määrään vaikuttamaan pyrkivässä skenaariossa edistetään palveluiden saavutettavuutta ja julkisen liikenteen käyttöä sekä lisätään kevyen liikenteen väylien määrää, jotta yksityisautoilun tarve ja ajosuorite vähenevät.

Selvityksen mukaan maaseutumaisissa, pienissä kunnissa on olennaisinta parantaa palveluiden saavutettavuutta liikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Päästövähennysten lisäys verrattuna perusskenaarioon oli ajosuoriteskenaarion toimenpiteillä yhteensä noin 5–9 % riippuen kunnasta. Suurin osa tästä päästövähennyksestä syntyi kaikissa tarkastelluissa kunnissa juuri palveluiden saavutettavuuden paranemisen kautta. Palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa paikallisesti esimerkiksi kaavoituspäätöksillä ja palveluverkkoa kehittämällä.

Sen sijaan linja-autoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämisellä on vain vähäinen vaikutus päästöihin kohdekunnissa niiden yhdyskuntarakenteen ja sijainnin vuoksi. Harvaan asutuilla alueilla oman auton käyttö on usein tarpeellista pitkien etäisyyksien vuoksi, eikä joukkoliikennettä saada kannattavaksi pienen asiakaskunnan takia. Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa vaikutukset voisivat olla kuitenkin hyvin erilaiset, ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen edistäminen nähdään usein päästövaikutuksiltaan merkittäviksi.

”Aluesuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi autoiluun liittyy myös maankäyttöön ja terveyteen liittyviä haittoja, kun taas pyöräily ja kävely tuottavat nettohyötyjä terveysvaikutustensa vuoksi. Onkin tärkeää suunnitella liikkumisratkaisuja siten, että ne ottavat huomioon parhaalla mahdollisella tavalla eri liikkumismuotojen negatiiviset ja positiiviset ulkoisvaikutukset”, sanoo tutkija Teemu Meriläinen SYKEstä.

Henkilöautoliikenteen sähköistämiseen kannattaa panostaa, biokaasu raskaan liikenteen käyttöön

Ajosuoritteiden lisäksi tarkasteltiin autojen käyttövoimien muuttamisen vaikutuksia. Käyttövoimaskenaariossa kunnan henkilöautokannasta osa siirretään sähkön ja kaasun käyttöön.

Tulosten perusteella henkilöautoliikenteessä on tärkeää pyrkiä edistämään ensisijaisesti sähköautoilua. Käytännössä tämä toteutuu parhaiten kehittämällä sähköautojen julkista latausinfrastruktuuria sekä informaatio-ohjauksen avulla.

Perusskenaarion mukaisella, maltillisella sähköautojen määrän kehityksellä, jossa sähkökäyttöisten henkilöautojen osuus olisi reilut 5 % autokannasta vuonna 2030, henkilöautoliikenteen päästövähennykset olisivat 38–62 % vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä. Jos lähtökohdaksi otetaan nopeampi kehitys, jossa sähköautojen osuus olisi 20 % henkilöautokannasta vuonna 2030, päästövähennykset olisivat 46–68 %, ja jos sähköautojen osuus olisi 50 % vuonna 2030, henkilöautoliikenteen päästöt vähenisivät 62–77 % vuodesta 2005 vuoteen 2030.

Biokaasun hyödyntämisen kehitysnäkymät henkilöautoilussa ovat sen sijaan melko heikot, vaikka maatalouspitäjissä biokaasun tuotantopotentiaali voi olla suuri ja sillä voitaisiin kattaa merkittävä osa liikenteen kokonaisenergiankulutuksesta. Biokaasun tuotanto- ja tankkausinfrastruktuuri vaatisivat suuria panostuksia ja autonvalmistajat keskittyvät kaasuautojen sijaan sähköautojen kehitystyöhön. Onkin odotettavissa, että biokaasun käyttöä liikenteessä tullaan suuntaamaan tulevaisuudessa raskaan liikenteen käyttöön.

Tavoitteena kotimaan liikenteen päästöjen puolittaminen

Kotimaan liikenteen päästöt ovat noin viidesosa kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenne muodostaa valtaosan liikenteen kokonaispäästöistä, lähes 95 prosenttia. Tieliikenteen päästöjä määrittää liikenteen energiantarve, joka muodostuu ajoneuvojen määrästä, ajosuoritteesta ja siitä, kuinka tehokkaasti ajoneuvot käyttävät energian hyödyksi.

Suomi pyrkii puolittamaan taakanjakosektoriin kuuluvan kotimaan liikenteen (pois lukien kotimaan lentoliikenne) päästöt vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä. Keskeisintä päästöjen vähentämisessä on fossiilisten polttoaineiden käytön merkittävä vähentäminen liikkumisen energialähteenä.

Uusi skenaariotyökalu liikenteen toimien arviointiin

Selvityksessä hyödynnettiin henkilöautoliikenteen toimenpiteiden päästövaikutusten arviointia varten kehitettyä laskentamallia, jonka avulla luotiin tapaustarkasteluna skenaariot liikenteen päästöjen vähentämisestä kohdekunnissa. Malli on osa Suomen ympäristökeskuksen keväällä 2021 julkaisemaa kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalua. Raportti sisältää kuvauksen skenaariotyökalusta ja tarjoaa esimerkkejä sen hyödyntämisestä tieliikenteen päästövähennysmahdollisuuksien arvioinnissa.

Tutustu raporttiin

Lisätietoja

  • Tutkija Teemu Meriläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 252 034
  • Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1889