Suomen kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki kasvussa, julkisten hankintojen hiilijalanjälki laskettu ensimmäistä kertaa

Tiedote 8.4.2019 klo 9.10
Kuhima pääkuva 556
© SYKE

Suomen kulutuksesta aiheutuvat päästöt eivät ole laskeneet 2000-luvulla. Niistä valtaosa syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Myös investoinneilla ja julkisilla hankinnoilla on merkittävät osuudet päästöissä.

Kotitalouksien kulutuksella on erittäin suuri merkitys Suomen päästöille, sillä se aiheuttaa moninkertaiset kasvihuonekaasupäästöt julkiseen kulutukseen ja investointeihin verrattuna. Kotitalouksien kulutus aiheutti 66 prosenttia, julkinen kulutus 12 prosenttia ja investoinnit 19 prosenttia päästöistä vuonna 2015.

Suomen kulutusperäiset päästöt olivat vuonna 2015 kaiken kaikkiaan 33 prosenttia suuremmat kuin Suomen alueperäiset eli viralliset kasvihuonekaasupäästöt. Ero johtuu siitä, että kulutusperäisissä päästöissä otetaan tuonti ja vienti huomioon.

Kotitalouksien kulutuksen kasvu syö teknologisen kehityksen hyödyt

Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki oli 60 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2016. Hiilijalanjälki oli 12 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000, mikä johtuu suurelta osin kulutusmenojen kasvusta. Tulotasolla on suuri merkitys kotitalouksien kulutuksen päästöille, kun taas asuinpaikan ja perhetyypin merkitys oli Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa vähäisempi.

Kotitalouksien hiilijalanjalki 556
Suomalaisen keskimääräiset kulutusmenot ja hiilijalanjälki 2000–2016. © SYKE

”Vaikka kulutuksessa on tapahtunut päästöjen irtikytkentää taloudellisesta kasvusta, kokonaiskuva on huolestuttava. Teknologian kehittyminen entistä vähähiilisemmäksi ja kulutuksen suuntautuminen vähäpäästöisempiin kulutushyödykkeisiin ovat hillinneet hiilijalanjäljen kasvua jonkin verran. Teknologinen ja rakenteellinen muutos ei kuitenkaan ole ollut riittävän nopeaa, jotta se taittaisi kulutusmenojen kasvun vaikutusta”, sanoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Liikkuminen muodosti kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä 30 prosenttia, asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö 29 prosenttia, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 19 prosenttia, ja muut tavarat ja palvelut 22 prosenttia vuonna 2016. Asumisen osuus on kuitenkin laskenut ja muiden tavaroiden ja palveluiden noussut vuoden 2000 tasosta.

Kotitalouksien hiilijalanjaljen muutos 556
Hiilijalanjäljen kokonaisuusmuutos ja sen osatekijät 2000–2016. © SYKE

Julkisten hankintojen hiilijalanjälki laskettu ensi kertaa

Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki oli 8,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2015. Hiilijalanjäljestä 21 prosenttia aiheutui valtion, 57 prosenttia kuntien ja 22 prosenttia kuntayhtymien hankinnoista.

Hallinnonaloista eniten kasvihuonekaasupäästöjä hankinnoillaan aiheutti puolustusministeriön hallinnonala, seuraavaksi suurimmat olivat liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön hallinnonalat.

Hankintamenolajeista suurimmat päästöt aiheuttivat lämmön ja sähkön hankinnat, rakennuspalvelut, maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut sekä matkustus- ja kuljetuspalvelut. Myös elintarvikkeet, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, poltto- ja voiteluaineet sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet synnyttivät ison osan päästöistä.

”Kulutusperäisten päästöjen vähentäminen edellyttää kotimaan energiantuotannon ja muiden valmistusprosessien muuttamista vähähiilisiksi. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla ohjataan kotitalouksia, kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtion organisaatioita valitsemaan pienen hiilijalanjäljen omaavia tavaroita ja palveluja”, sanoo tutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Julkisten hankintojen arvo ja päästöt 556
Julkisten hankintojen arvo ja kasvihuonekaasupäästöt 2015. © SYKE

Suomen talouden raaka-aineiden käyttö kestämättömällä tasolla

Suomessa raaka-aineiden käyttö on sekä suhteessa bruttokansantuotteeseen että henkeä kohden huomattavan korkealla tasolla. Julkisten hankintojen aiheuttama raaka-ainekäyttö vuonna 2015 oli 19,5 megatonnia ja kotitalouksien kulutuksen 64,8 megatonnia.

Kotitalouksien kulutuksen tyydyttämiseksi raaka-aineita käytetään merkittävästi rakentamisessa, energiantuotannossa ja ruoantuotannossa. Julkisissa hankinnoissa taas korostuvat maarakentamisen suuret materiaalivirrat. Suomen talouden materiaalivirroista noin puolet tulee ulkomailta.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa analysoitiin julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja raaka-aineiden käyttöä. Menetelmänä käytettiin ympäristölaajennettua panos-tuotosmallia ENVIMAT, jota täydennettiin julkisten hankintojen tilastoilla.

Kuvia median käyttöön:

Lisätietoja:

Julkisten hankintojen hiilijalanjälki:
Kehittämispäällikkö Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 457, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kansantalouden hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö, kotitalouksien hiilijalanjäljen kehitys v. 2000-2016:
Tutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 839, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erilaisten kotitalouksien hiilijalanjälki:
Tutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 823 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi