Hyppää sisältöön

EMAS-selonteko

LogoEmas.jpg EMAS-järjestelmään liittyvät organisaatiot julkaisevat ympäristöasioistaan kertovan ympäristöraportin eli -selonteon. Selonteossa kerrotaan organisaation toiminnan ympäristövaikutuksista, asetetuista ympäristönsuojelutavoitteista sekä tavoitteiden toteutumisesta ja keskeisistä ympäristöinidikaattoreista.

Ympäristöraportointi on osa sidosryhmien kanssa käytävää avointa vuoropuhelua. EMAS-selonteossa organisaatio voi kertoa myös yhteiskuntavastuun muista osa-alueista. Selonteon tiedot vahvistaa aina ulkopuolinen, päteväksi todettu ympäristötodentaja.

Ympäristöselonteon julkaiseminen

EMAS-selonteon tavoitteena on antaa ajankohtaista tietoa organisaation ympäristöasioista. Ensimmäinen ympäristöselonteko julkaistaan rekisteröinnin yhteydessä.  Seuraavat selonteot julkaistaan siten, että väli edelliseen on korkeintaan kolme vuotta. Välivuosina organisaatio julkaisee mm. ympäristötunnusluvuissa tapahtuneet muutokset. Päteväksi todettu eli akkreditoitu ympäristötodentaja vahvistaa sekä ympäristöselonteon että välivuosina julkaistavat selonteon päivitystiedot.  Organisaatio voi liittää vahvistettuun selontekoonsa EMAS-logon.

Selonteko voidaan julkaista joko painettuna tai sähköisessä muodossa esimerkiksi erillisenä tiedostona tai internet-sivustona. Tiedon saatavuuden varmistamiseksi organisaation on kuitenkin aina voitava toimittaa selonteko myös niille, joilla ei ole mahdollisuuksia hankkia sitä sähköisessä muodossa. Organisaatio voi halutessaan julkaista selonteon useina eri kieliversioina.

Pienet organisaatioit voivat tietyin edellytyksin vahvistuttaa uuden ympäristöselonteon neljän vuoden välein ja selonteon vuosipäivityksen joka toinen vuosi. Edellytyksenä on, että organisaation  ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, ympäristöön ei kohdistu merkittäviä riskejä eikä suunnitelmissa ole merkittäviä toiminnallisia muutoksia.  Poikkeus selonteon vahvistamisaikatauluun haetaan Suomen ympäristökeskukselta.

Sivun alkuun

Sidosryhmien tarpeet

Selonteon suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon sidosryhmien erilaiset tarpeet. Seuraavassa joitakin esimerkkejä.

Asiakkaat

  • Vaikutusvaltainen kohderyhmä, joka voi hankintamenettelyissään esittää toimittajille tuotteisiin, menetelmiin, palveluihin tai hallintoon liittyviä ympäristönsuojelua koskevia vaatimuksia.

Henkilöstö

  • Kiinnostus: ympäristön tilan ja työolojen keskinäinen suhde sekä häiriöt ja niiden hoitaminen.

Paikalliset asukkaat

  • Kiinnostus: tuotannon ja kuljetusten yhteydessä syntyvät ympäristö- ja terveyshaitat ja niiden vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi toteutetut toimenpiteet.

Rahoittajat

  • Kiinnostus: tuotantomenetelmiin, tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ympäristöriskit ja -mahdollisuudet.

Ympäristö- ja kuluttajajärjestöt

  • Kiinnostus: organisaation ympäristöpolitiikka, ympäristönsuojelun taso ja sen kehittyminen sekä tiedotusvälineissä käsiteltävät ajankohtaiset aiheet.

Sivun alkuun

Selonteon sisältö

EMAS-asetuksessa (EY N:o 1221/2009) on lueteltu vähimmäisvaatimukset selonteossa esitettävistä asioista.  Jos organisaatio julkaisee selonteon, joka kattaa useita toimipaikkoja, esitetään selonteossa selkeästi eriteltynä tiedot kunkin toimipaikan merkittävistä ympäristövaikutuksista. Halutessaan EMAS-organisaatio voi täydentää selontekoa muilla tiedoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi sosiaalisen vastuun ja turvallisuuskysymysten käsittely.

Jo selonteon suunnittelussa kannattaa pohtia, miten esitettäviä tietoja halutaan käyttää organisaation viestinnässä. Ympäristötodentaja voi vahvistaa sekä selonteon että siitä erikseen käytettävät tiedot samalla kertaa. Näiden vahvistettujen tietojen yhteydessä voidaan käyttää EMAS-logoa.

Selonteossa tulee esittää vähintään seuraavat asiat:

1. Kuvaus toiminnasta

  • Vaatimus: Selkeä ja yksiselitteinen kuvaus EMAS-järjestelmään rekisteröitävästä organisaatiosta ja yhteenveto sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista sekä tarpeen vaatiessa suhteista mahdolliseen emo-organisaatioon.
  • Tavoite: Selkeän kuvan antaminen organisaatiosta ja sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista.

2. Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä

  • Vaatimus: Organisaation ympäristöpolitiikka ja lyhyt kuvaus organisaation ympäristöjärjestelmästä.
  • Tavoite: Organisaation ympäristösitoumusten esille tuominen ja suunnitelma niiden täytäntöönpanosta organisaation kaikilla tasoilla.

3. Ympäristönäkökohdat

  • Vaatimus: Kuvaus organisaation kaikista merkittävistä välittömistä ja välillisistä ympäristönäkökohdista, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja selitys kyseisiin näkökohtiin liittyvien vaikutusten luonteesta. (Tässä tarkoitettuja välittömiä ja välillisiä ympäristönäkökohtia sekä niiden merkittävyyttä on luonnehdittu tarkemmin EMAS-asetuksen liitteessä I)
  • Tavoite: Yleiskuvan antaminen organisaation keskeisistä ympäristönäkökohdista sekä organisaation toiminnan, tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten selvittäminen. Tärkeimpänä tavoitteena on saada lukija ymmärtämään organisaation toiminnan ja sen mahdollisten huomattavien ympäristövaikutusten väliset yhteydet.

4. Päämäärät ja tavoitteet

  • Vaatimus: Kuvaus merkittäviin ympäristönäkökohtiin ja vaikutuksiin liittyvistä ympäristöpäämääristä ja -tavoitteista.
  • Tavoite: Niiden toimien esitteleminen, joita organisaatio suunnittelee ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Organisaation olisi pystyttävä osoittamaan selkeästi merkittävimpinä pitämiensä näkökohtien ja niiden parantamiseksi laadittujen suunnitelmien välinen yhteys.

5. Tiedot päästöjen ja muiden ympäristönäkökohtien kehityksestä

  • Vaatimus: Yhteenveto saatavilla olevista tiedoista, joissa organisaation ympäristönsuojelun tasoa verrataan merkittävien ympäristövaikutusten osalta sen ympäristöpäämääriin ja tavoitteisiin. Raportoinnissa on käytettävä keskeisiä indikaattoreita ja muita soveltuvia ympäristönsuojelun tason indikaattoreita, jotka on esitetty EMAS-asetuksen liitteen IV C osassa.
  • Tavoite: Organisaation ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen sekä päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen kehityksen esitteleminen. Lisäksi esitellään organisaation ympäristönsuojelun tasossa pitkällä aikavälillä tapahtuneet muutokset.

6. Ympäristölainsäädännön vaatimusten täyttäminen

  • Vaatimus: Muut ympäristönsuojelun tasoon liittyvät tekijät, mukaan lukien lakisääteisten vaatimusten täyttäminen merkittävien ympäristövaikutusten kannalta.
  • Tavoite: Kun organisaatio antaa tietoja siitä, miten sen ympäristönsuojelun taso täyttää lainsäädännössä asetetut ympäristövaikutuksia koskevat vaatimukset, sen on ilmoitettava suojelun taso vaadittuun lakisääteiseen tasoon nähden. Organisaatio voi liittää selontekoon myös muuta ympäristönsuojelun tasoon liittyvää tietoa, esimerkiksi yksityiskohtaiset tiedot ympäristönsuojelun tason parantamiseksi tehdyistä investoinneista sekä tietoja paikallisille ympäristöryhmille annetusta tuesta ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseksi toteutetuista toimista. Organisaatiot voivat antaa selvityksen myös käytössä olevista turvasuunnitelmista.

7. Lakisääteisten vaatimusten ilmoittaminen

  • Vaatimus: Viittaus soveltuviin ympäristöön liittyviin lakisääteisiin vaatimuksiin.
  • Tavoite: Kertoa sidosryhmille, millaisia ympäristöön liittyviä lakisääteisiä vaatimuksia tai rajoituksia organisaation toiminnalle on asetettu.

8. Ympäristötodentaja ja päivämäärä

  • Vaatimus: Ympäristötodentajan nimi ja akkreditointi- tai toimilupanumero sekä vahvistamisen päivämäärä.
  • Tavoite: Ympäristöselonteon todentajaa ja todentamisajankohtaa koskevien tietojen antaminen.

Sivun alkuun

Keskeiset indikaattorit

EMAS-asetuksessa on määritelty keskeiset indikaattorit, joista organisaation tulee raportoida soveltuvin osin. Indikaattorit kuvaavat:

  • energiatehokkuutta
  • materiaalitehokkuutta
  • veden kulutusta
  • jätemääriä
  • biologista monimuotoisuutta
  • ilmaan johdettavia päästöjä

Keskeisistä indikaattoreista ilmoitetaan vuosittainen kokonaispanos tai -vaikutus kyseisellä osa-alueella, organisaation vuosittainen kokonaistuotos sekä näiden suhdeluku. Tarkemmat ohjeet indikaattoreista löytyvät EMAS-asetuksen liitteestä IV.

Sivun alkuun

Alakohtaiset viiteasiakirjat

Euroopan komissio laatii alakohtaisia viiteasiakirjoja (Sectoral Reference Document, SRD), joissa esitetään ympäristöasioiden parhaat toimintatavat ja ympäristönsuojelun tason alakohtaiset indikaattorit. Viiteasiakirjojen laadinnasta vastaa Euroopan komission alainen Joint Research Centre (JRC). Valmiisiin ja luonnosvaiheessa oleviin viiteasiakirjoihin voi tutustua JRC:n kotisivuilla. Ensimmäinen toimiala, jolle viiteasiakirja laadittiin, oli vähittäiskauppa. Seuraavina toimialoina ovat matkailu, rakentaminen ja julkinen hallinto.

Sivun alkuun

Lisätietoa selonteon suunnitteluun

Lisätietoja

Ylitarkastaja Pirke Suoheimo, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

 

Julkaistu 8.7.2013 klo 10.00, päivitetty 5.7.2016 klo 14.55
Aihealue: