Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkosto on täydentynyt kahdella uudella kohteella Luoteis-Venäjällä

Uutinen 5.12.2019 klo 11.06
Maisemakuva äänisniemen luonnonmuistomerkiltä. Kaatunut lahopuu metsässä.
Äänisniemen luonnonmuistomerkki. © Jyri Mikkola, Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen lähialueilla Venäjällä on perustettu kaksi uutta aluetason luonnonsuojelualuetta. Karjalan Äänisniemeen perustettiin luonnonmuistomerkki ja Arkangeliin laajempi suojelualue.

Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, joka on suojelualueiden perustamispäätöksen pohjana.

Äänisniemen luonnonmuistomerkin alueella esiintyy harvinaisia sammalia, sieniä ja hyönteisiä

Karjalan tasavallan Äänisen järveen työntyvään Äänisniemeen (ven. Zaonezhye) perustetun luonnonmuistomerkin koko on noin 1 504 hehtaaria. Karjalan tasavalta teki päätöksen suojelualueen perustamisesta kesäkuussa 2019. Suojelualueen tarkoituksena on suojella Äänisniemen ainutlaatuisia kuusi- ja mäntymetsiä, joissa esiintyy harvinaisia sammalia, sieniä ja hyönteisiä.

Äänisniemen uusi luonnonmuistomerkki onkin myös kulttuurisesti tärkeä kohde, sillä alueen suojelu takaa UNESCON maailmanperintökohteena tunnetun Kižin saarelta avautuvan yhtenäisen metsämaiseman säilymisen. Venäjällä luonnonmuistomerkkejä perustetaan myös alueille, joilla on erityistä tieteellistä, kulttuurista tai historiallista merkitystä. Karjalan tasavallan luonnonvara- ja ympäristöministeriö kertoo tiedotteessaan uuden suojelualeen perustamisen olevan osa Karjalan 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kuva Äänisniemen luonnonmuistomerkin metsästä.
© Jyri Mikkola, Suomen luonnonsuojeluliitto

Kansainvälinen tutkimusryhmä ehdotti suojelualueen perustamista Äänisniemeen, koska huomattava osa alueella esiintyvistä sammalista, jäkälistä, putkilokasveista, sienistä ja hyönteisistä on uhanalaisia. Tutkijaryhmä kartoitti alueen luontoarvot osana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa BPAN (Barents Protected Area Network) -hanketta.

Suomalaistutkijat ovat dokumentoineet alueen lajistoa jo pitkään. Muun muassa suomalainen hyönteistutkija Bertil Poppius tutki alueen lajistoa jo 1800-luvun alussa. Suomalaistutkijoiden dokumentoimat tulokset ovat olleet arvokkaita, sillä niiden avulla on voitu tutkia pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia.

Vienanjoen ikimetsän rauhoitusalue on pitkän suunnittelun tulos

Arkangelin alue perusti lokakuussa 2019 rauhoitusalueen Vienanjoen ja sen sivujoen Pinegan välisellä alueella sijaitsevaan ikimetsään. Uuteen rauhoitusalueeseen kuuluu 300 000 hehtaaria metsää, joka on välttynyt pääosin ihmistoiminnan vaikutukselta. Arkangelin alueen luonnonvara- ja metsätalousministeriö uutisoi rauhoitusalueen perustamisen olevan yli 15 vuoden neuvottelutyön tulos.

Maisemakuva Vienanjoen ikimetsän rauhoitusalueesta. Havumetsää ja joki.
Vienanjoen ikimetsän rauhoitusalue. © Artem Stolpovsky

Vienanjoen metsät ovat viimeisiä laajoja koskemattomia metsäalueita Euroopan puoleisella Venäjällä. Alueella on suuri merkitys hiilinieluna sekä yli 60 uhanalaisen lajin elinympäristönä. Lokakuussa perustetun rauhoitusalueen metsissä elää useita uhanalaisia lajeja, eläimistä esimerkiksi villiporo, merikotka, sääksi, huuhkaja ja kasveista tikankontti, metsänemä ja raidankeuhkojäkälä.

Alueen ikimetsät ovat pienentyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Uudella rauhoitusalueella metsäekosysteemejä vahingoittava toiminta on kielletty. Kansainvälinen tutkimusryhmä arvioi myös Viennanjoen ikimetsien suojeluarvon korkeaksi BPAN -hankkeessa.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Henna Haapala, ympäristöministeriö, p. 0295 250 070, henna.haapala@ym.fi

Johtava asiantuntija Tapio Lindholm, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 379, tapio.lindholm@ymparisto.fi

Tutkimusyhteistyöpäällikkö Aimo Saano, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 0400 346467, aimo.saano@metsa.fi