Helmi-ohjelman toimeenpano - Kaakkois-Suomi

 
Suokuva kuvaaja Maria Vesterinen
 

Ajankohtaista

Painopisteet ja resurssit

Soiden suojelulla ja ennallistamisella autetaan soilla asuvaa yli 100 uhanalaista lajia. Etelä-Suomessa soista on suojeltu vain muutamia prosentteja. Soiden suojelun myötä syntyy ilmastonmuutosta hillitseviä hiilinieluja. Soiden ennallistaminen vähentää ravinteiden valumista soilta vesistöihin ja palauttaa suoelinympäristöjä luonnontilaiseen suuntaan takaisin.

Soidensuojelun täydennysehdotukseen (SSTE) perustuvat suojelutavoitteet Kaakkois-Suomessa ovat 200 hehtaaria vuonna 2021, samaan tapaan kuin olivat edellisenä vuotena. Suojelu on maanomistajalle vapaaehtoista ja siitä maksetaan korvaus. ELY-keskukset neuvottelevat suojelusta maanomistajien kanssa, aloittaen jo selvitetyistä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimmista kohteista (SSTE-kohteet sekä kuntien ja kaupunkien kaavojen suojeluvaraukset suokohteilla). Myöhemmin suojelutoteutukseen voidaan ottaa mukaan myös muita arvokkaita suokohteita, jotka täydentävät jo olemassa olevaa suojelualueverkostoa tai laajentavat ja parantavat suokohteiden suojelualueita.

  • Kaakkois-Suomessa soidensuojelua toteuttaa luonnonsuojeluasiantuntija Maria Vesterinen. Metsähallitus vastaa soiden ennallistamisesta.

Perinnebiotoopit eli niityt, kedot, hakamaat ja luonnonlaitumet, tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, jotta ne eivät kasva umpeen. Kaakkois-Suomessa on 2013 - 2014 maisema-alueinventoinnin yhteydessä on tehty päivitysinventointi, joita on täydennetty kasvillisuuskartoituksin. Kartoituksia jatketaan vielä vuonna 2021.

Markku Suoknuuti on selvittänyt perinnebiotooppien perhoslajistoa. Kaakkois-Suomessa on tekeillä perinnebiotooppien perhoslajiston verkko-opas, jossa kerrotaan mitkä kasvit ovat perhosten kannalta tärkeitä (tämä sovellus julkaistaan lähiaikoina). Sen ensisijaisena tarkoituksena on auttaa tunnistamaan kasvikartoituksen yhteydessä vastaan tulleista elinympäristöistä niitä, jotka ovat potentiaalisia uhanalaisille ja silmälläpidettäville perhosille ja siten erityisen merkittäviä lajisuojelun sekä myös monimuotoisuuden kannalta. Verkkojulkaisusta saatavan perhostoukkien elintapoja koskevan tiedon avulla voidaan kohteiden hoitoja suunnitella ja toteuttaa perhosten elinvaatimuksia paremmin huomioiden.

Kunnostettujen perinnebiotooppien jatkuva hoito turvataan maatalouden ympäristösopimusten ja uuden, monimuotoisuuden turvaamisen tukemiseen kehitettävän valtiontuen avulla.

  • Biologi Kimmo Inki ja luonnonsuojeluasiantuntija Petra Pohjola toimivat tämän teeman asiantuntijoina.

Metsäiset elinympäristöt -teemalle Vuosina 2021–2025 Helmi-ohjelmassa toteutetaan METSO-ohjelmaa täydentäviä metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteitä, joihin nykyisessä METSO-ohjelmassa ei ole osoitettu tavoitteita eikä rahoitusta.

Vuonna 2020 Kaakkois-Suomen alueella hoidettiin yhtä luonnonsuojelulain mukaista jalopuumetsää. Jalopuumetsät ja lehdot sekä harjujen paahdeympäristöt ovatkin alueita, joita Kaakkois-Suomessa tullaan ensisijaisesti hoitamaan.

  • Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari on metsäiset elinympäristöt - teeman vastuuhenkilö.

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksella tuetaan vesistöelinympäristöjen monimuotoisuutta. Pienvesillä tarkoitetaan puroja ja noroja, lampia, lähteitä sekä fladoja ja kluuveja, eli merestä kuroutuvia merenlahtia. Pienvesien ja rantojen tila on heikentynyt mm. maankäytön muutosten, vesirakentamisen, vieraslajien leviämisen ja rehevöitymisen seurauksena.

Vuoden 2021 aikana selvitetään, miten ranta- ja vesiluonnon monimuotoisuutta voidaan Kaakkois-Suomen alueella vaalia. Pienvesien kunnostuksen tavoitteena on palauttaa ihmistoiminnan seurauksena heikentynyt pienvesi ja sen lähiympäristö häiriötä edeltäneeseen tilaan. Kunnostuksia suunnitellaan yksityisalueille ainoastaan maanomistajien suostumuksella.

Pienvesien kunnostustoimenpiteet aloitettiin jo vuonna 2020, lisäämällä aikaisemmin kadonnutta elintilaa erittäin uhanalaiselle rupimanterille. Toimenpiteiden tuloksia seurataan vuonna 2021. Lähdealueiden kunnostustarpeita arvioitiin vuonna 2020 ja vuonna 2021 edetään lähteiden kunnostuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kunnostettavia purokohteita kartoitetaan vuoden 2021 aikana ja kunnostussuunnitelmat tehdään kartoitusten pohjalta. Fladojen ja kluuvien hoitotarpeita ja -mahdollisuuksia selvitetään vielä, mutta yksittäisten kohteiden ennallistamistyöt aloitetaan jo vuoden 2021 aikana.

Rantaelinympäristöjen hoidon tavoitteena on estää avoimien luontotyyppien umpeenkasvua ja palauttaa rannoille luontainen lajisto. Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari kartoitti vuonna 2020 merenrantaniittyjä ja hiekkarantoja ja rantaluonnon kunnostustoimenpiteet aloitetaan vuonna 2021. Ensimmäisiin hoitotoimiin kuuluu haitallisen vieraslajin kurtturuusun leviämisen estäminen arvokkailla hiekkarannoilla.

  • Luonnonsuojeluasiantuntija Petra Pohjola on pienvesien ja rantaluonnon kunnostus -teeman vastuuhenkilö..

Yhteystiedot

Helmi-ohjelma:
Luonnonsuojelubiologi Tuula Tanska P. 0295 029 291

Soidensuojelu
Luonnonsuojeluasiantuntija Maria Vesterinen (soidensuojelualueiden perustaminen) P. 0295 029 004
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238

Lintuvesien kunnostustoimet
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042
Lintuvesikoordinaattori William Velmala P. 0295 029 088
Biologi Simo Jokinen P. 0295 029 241

Metsäiset elinympäristöt
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042

Perinnebiotoopit
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238
Luontokartoittaja Markku Suoknuuti P. 0295 029 218

Pienvesi- ja rantaluonnon kunnostuksessa
Luonnonsuojeluasiantuntija Petra Pohjola P. 0295 029 227
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042

s-postit:
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Julkaistu 20.4.2021 klo 11.07, päivitetty 21.4.2021 klo 8.18