Hiilikorvaus tehostamaan vanhojen metsien ja hiilivarojen suojelua METSO-ohjelmassa

Tiedote 5.4.2022 klo 9.00

Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat 

Aarnimetsää Evon Kotisella. © Riku Lumiaro

Suojelemalla monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät metsät voidaan hidastaa luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutosta. IBC-Carbon-hankkeen tutkijat ehdottavat uudessa politiikkasuosituksessa hiilikorvausta kanavoimaan ilmastorahoitusta metsänomistajille metsien monimuotoisuuden METSO-suojeluohjelmaan.

Metsäluonnon monimuotoisuutta ja hiilivarastoa voidaan vahvistaa yhtä aikaa

Metsiensuojelu on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa luontokatoa. Suojellut metsät ovat samalla hiilen varasto ja hiilinielu. Metsien suojelu turvaa metsälajien elinympäristöjä ja uhanalaistuvaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää samalla ilmastotoimia.

"Monet monimuotoisuuden kannalta tärkeät metsät ovat merkittäviä hiilivarastoja tai hiilinieluja. Metsä varastoi ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa, myös vanhana", kertoo tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Forsius johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IBC-Carbon-hanketta, jossa tehtyyn tutkimustyöhön nyt julkaistu politiikkasuositus nojaa.

EU:n biodiversiteettistrategian hengen mukaisesti Suomen tulee suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät tulee suojella tiukasti. EU edellyttää, että Suomen nettohiilinielu on vähintään -17,8 miljoonaa tonnia (Mt) vuonna 2030. Vuonna 2035 Suomen nettonielun tulisi olla -21 Mt, jotta hiilineutraaliustavoite saavutetaan. Nettonielu oli -17,2 Mt vuonna 2020.

Ilmastorahoitusta metsäluonnon suojeluun

Koska monimuotoisuuden suojelu ja hiilivaraston ja -nielujen vahvistaminen tukevat toisiaan, tutkijat suosittavat, että ilmastorahoitusta tulisi ohjata metsien suojeluun. Tämä voitaisiin toteuttaa lisäämällä hiilikorvaus metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaan eli METSO-ohjelmaan. Kun kokonaiskorvaus suojelusta kasvaa, tulee suojelusta tuottoisampaa ja ohjelmaan tarjotaan enemmän ja parempia kohteita.

"Hiilikorvaus osana METSO-ohjelmaa on uusi innovaatio. Se lisää metsäomistajan kannustimia monimuotoisuuden suojeluun ja vahvistaa metsän hiilivarastoa. Hiilikorvaus auttaisi saavuttamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen. Tämä on hyvä peruste kohdentaa ilmastorahoitusta vahvistamaan METSO-ohjelmaa", sanoo emeritusprofessori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Hiilikorvauksen lisääminen METSOn rahoitukseen ei muuttaisi suojelun pinta-alatavoitteita, joka on 40 000 hehtaaria vuosille 2026–2030. Hiilikorvauksella suojelun piiriin saataisiin sekä monimuotoisuuden että hiilen kannalta laadullisesti parempia kohteita.

Hiilikorvauksen vaikutus monimuotoisuuden suojeluun ja hiilivarastoon

Hiilikorvaus kasvattaisi hiilivaraston kokoa merkittävästi. Puuston hiilivarasto kasvaisi hiilikorvauksen myötä kymmenen vuoden aikana noin 0,6 Mt hiilidioksidia enemmän kuin nykyisessä METSO-ohjelmassa ilman hiilikorvausta.

"Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on ensisijainen tavoite METSO-ohjelmassa. Kunhan suojelubudjettia kasvatetaan riittävästi vastaamaan hiilikorvauksen kustannuksia, suojeltavien metsien monimuotoisuusarvot pysyvät vähintään ennallaan tai jopa kasvavat", kertoo väitöskirjatutkija Johanna Kangas Helsingin yliopistosta.

Hiilikorvaus voidaan maksaa joko suojeltavan metsän hiilivarastosta tai suojelun jälkeisinä vuosikymmeninä puustoon sitoutuvasta hiilestä. Tutkijat suosittavat, että ensivaiheessa hiilikorvausta metsänomistajalle tulee maksaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsien hiilivarastosta. Tarvittava ilmastollinen lisärahoitus on 180 milj. euroa vuosille 2026–2030. Kun merkittävimmät luonto- ja hiilikohteet on suojeltu, hiilikorvauksen maksaminen voidaan laajentaa hiilensidontakohteisiin suojelupinta-alojen kasvattamiseksi.

Politiikkasuositus: Hiilikorvaus osaksi METSO-ohjelmaa tehostamaan vanhojen metsien ja hiilivarastojen suojelua

Tutkimusjulkaisut

Kangas, J., & Ollikainen, M. 2022. A PES scheme promoting forest biodiversity and carbon sequestration. Forest Policy and Economics 136: 102692.

Kangas, J., & Ollikainen, M. 2022. Reforming a biodiversity conservation scheme: promoting climate co-benefits by a carbon premium. Käsikirjoitus.

Forsius, M., Kujala, H., Minunno, F., Holmberg, M., et al. 2021. Developing a spatially explicit modelling and evaluation framework for integrated carbon sequestration and biodiversity conservation: Application in southern Finland. Science of the Total Environment 775: 145847.

Lisätietoja

Emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, p. 0294 158 065, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Väitöskirjatutkija, Johanna Kangas, Helsingin yliopisto, p. 0294 157 588, johanna.a.kangas@helsinki.fi

Tutkimusprofessori, Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 118, etunimi.sukunimi@syke.fi

Osana IBC-Carbon-hanketta toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin hiilikorvauksen vaikutuksia mm. suojeluverkoston ekologiseen laatuun, suojeltujen kohteiden puuston ikään ja metsätyyppeihin. Tutkimuksessa käytettiin aineistona METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltuja kohteita Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pohjois-Karjalasta. Suojelualueiden valinta toteutettiin joko ekologisten arvojen perusteella (nykyinen METSO-ohjelma) tai ekologisten arvojen ja hiilivaraston tai hiilensidontapotentiaalin perusteella (METSO-ohjelma hiilikorvauksella). IBC-Carbon on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke.

Lisätietoa: www.ibccarbon.fi