Tietokirjahanke: Sieniä, jotka kertovat enemmän - arvokkaiden metsäympäristöjemme indikaattorisienet

Kirja on julkaistu kesällä 2014:

Indikaattorisienet ovat mainioita metsän tilan tulkkeja. Indikaattorisienihankkeessa valmistellaan teosta, joka opastaa lukemaan sienten viestejä. Hankkeessa nostetaan indikaattorisienet uudeksi työkaluksi metsien arvokkaiden elinympäristöjen osoittamiseen. Erityisesti asiantuntijoille suunnatusta teoksesta löytää myös jokainen sienistä ja metsäluonnosta kiinnostunut uutta tietoa.

Puutteellisesti tunnettuja lajeja

Indikaattorisienet eivät aina ole uhanalaisia tai erityisen harvinaisia lajeja, mutta monet vaativat kasvupaikoiltaan piirteitä, joita on METSO-ohjelmassa turvattaviksi luokitelluissa elinympäristöissä.  Kirjassa indikaattorilajilla tarkoitetaan sienilajia, jonka läsnäolo luonnollisessa elinympäristössä osoittaa kohteen luonnonsuojelullista arvoa. Suuri osa kirjassa esiteltävistä sienistä on huonosti tunnettuja lajeja, jotka puuttuvat kuvallisesta määrityskirjallisuudesta.

Kirjassa havainnollistetaan seikkaperäisesti kuvin sekä sanoin noin 150 metsän indikaattorisienilajia ja esitetään pisteytysjärjestelmä yli 600 indikaattorille eri metsäympäristöissä. Päähuomio on mykorritsasienissä eli puiden kanssa symbioosissa elävissä sienissä. Käävät on teoksesta jätetty kokonaan pois, koska aiheesta on jo hyvää kirjallisuutta. Valmisteilla oleva teos sisältää ohjeet sienikartoitusten tilaajille sekä kartoittajille.

Kuva 1: Pullaseitikki (Cortinarius areni-silvae) on tanakka okranruskea pohjoinen laji, joka kasvaa kuivilla, hiekkapohjaisilla mäntykankailla, varsinkin porolaitumilla, missä kasvillisuus on kulunut matalaksi ja aukkoiseksi. Laji tunnetaan Pohjois-Savosta Inarin Lappiin. © Jukka Vauras

Kuva 2: Liiturousku (Lactarius vellereus) on meillä eteläinen laji. Sieni kasvaa tammen, pähkinäpensaan tai koivujen seurassa ravinteikkaalla multavalla maalla lehdoissa kohdissa, jossa maa on lähes paljasta. Liiturousku on vaikea erottaa silmämääräisesti sen yleisemmistä näköislajeistaan, maito- (L. glaucescens) ja lehtorouskusta (L. bertillonii). © Jukka Vauras

Kuva 3: Kruunumaljakas (Sarcosphaera coronaria) kasvaa keväällä ja joskus myös syksyllä valoisissa kuivissa, kalkkipohjaisissa metsissä tai kedoilla ja on koko Euroopassa uhanalainen sienilaji. Suomesta tunnetaan vain kaksi kasvupaikkaa. Kruunumaljakkaan tunnistaminen on helppoa, joskin itiöemän havaitseminen metsän pohjakerroksesta voi olla vaikeaa. © Jukka Vauras

Tutkimusryhmä

Hankkeen koordinaattorina toimii Tea von Bonsdorff. Hän on perehtynyt laaja-alaisesti eri helttasieniryhmiin ja sienten uhanalaisuuteen. Hän työskentelee ympäristöministeriön rahoittaman sienityöryhmän asiantuntijasihteerinä. Ilkka Kytövuori, Jukka Vauras ja Seppo Huhtinen ovat ammattitaksonomeja. Kytövuoren erikoisaloja ovat seitikit, valmuskat, rouskut ja haarakkaat, mutta hän on myös monien muiden helttasieniryhmien asiantuntija. Vauras on erityisesti risakas- ja haperotutkija, mutta Kytövuoren tavoin hänelläkin on kattavaa osaamista muista sieniryhmistä. Huhtinen on kotelosienitutkija, mutta on erityisesti viime aikoina perehtynyt myös moniin muihin ryhmiin. 

Lasse Kosonen tuntee laajasti eri helttasieniryhmiä ja toimii Sienityöryhmän puheenjohtajana. Kosonen on kirjoittanut useita sienikirjoja ja on Vauraksen tavoin maamme eturivin sienivalokuvaajia. Stefan Jakobssonin erityisalaa ovat puiden vinokasmaiset sienet. Lisäksi Jakobsson on perehtynyt sienten käyttöön ketojen ja muiden avonaisten ympäristöjen arvon mittareina. 

Teppo Rämä on maamme aktiivisimpia metsäalueiden inventoijia ja myös laaja-alaisesti sieniä tunteva luontokartoittaja. Panu Halme on lahottajasienten indikaattorikäyttöä selvittävä tutkija, joka on perehtynyt indikaattorilajien käytön yleisiin periaatteisiin ja eri sieniryhmien käyttöön indikaattorilajeina. Halme on myös Rämän tavoin metsäalueita ahkerasti kartoittava maastobiologi ja tuo työryhmän työhön Rämän lisäksi myös käyttäjän näkökulmaa.

Lisätietoja

Tea von Bonsdorff-Salminen, Helsingin yliopiston kasvimuseo, puh 050-3098439, tea.vonbonsdorff(at)helsinki.fi

Julkaistu 19.6.2013 klo 13.00, päivitetty 7.8.2014 klo 14.52